Indri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee puoliapinaa. Etelä-Sudanissa puhutusta indrin kielestä on eri artikkeli.
Indri
Indri Indri 1.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Erittäin uhanalainen [1]
Erittäin uhanalainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Kädelliset Primates
Heimo: Indrit Indriidae
Suku: Indri
Laji: indri
Kaksiosainen nimi
Indri indri
(Gmelin, 1788)
Levinneisyyskartta
Indrin levinneisyys
Indrin levinneisyys
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Indri Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Indri Commonsissa

Indri (Indri indri) on Madagaskarin metsissä elävä, suurin jäljellä oleva puoliapina. Se on sukunsa ainoa laji.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Indri on noin 57-90 sentin pituinen ja 7-10 kilon painoinen. Indrin pää on pyöreä ja suippokuonoinen, korvissa on isot karvatupsut. Ruumis on hoikka ja raajat pitkät. Kädet ja jalkaterät ovat kapeat ja pitkät. Peukalo ja isovarvas ovat suuret ja vahvat. Häntä on surkastunut hyvin lyhyeksi. Pitkä, tiheäkarvainen ja silkkimäinen turkki on mustan ja vaalean kirjava. Vaaleata on päässä,kupeilla, eturaajoissa ja lanteilla. Vatsapuolen väri vaihtelee kalpeanharmaasta tummanruskeaan.

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Indri Indri.jpg

Indri oli ennen yleinen Itä-Madagaskarissa, mutta nykyään sen elinalue rajoittuu saaren koillisreunaan Antongilinlahden ja Masorajoen väliselle alueelle. Indrit elävät Trooppisessa sademetsässä merenpinnan tasosta 1800 metrin korkeuteen vuoristoon.

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Indrit elävät 2-5 yksilön perheryhminä, joita johtaa naaras. Reviiri on tarkkarajainen ja sen laajuus voi olla 18 hehtaaria. Reviirit eivät mene päällekkäin. Indrit kertovat reviiriensä rajoista yleensä kajauttamalla kovaäänisiä huutoja aamunsarastuksen ja auringonlaskun aikaan, mutta käyttävät myös hajurauhasten eritteitä. Erikoinen äänenkäyttö johtuu ehkä siitä, että indri saa paremmin tietoa reviirin rajoista hyvän kuulonsa, kuin heikon hajuaistinsa avulla. Indrit liikkuvat pääasiassa päivällä, mutta ovat arkoja ja pysyvät puiden suojissa. Usein vain niiden huudot paljastavat ne. Indrit liikkuvat yleensä oksiston keskivaiheilla, mutta etsivät ravintoa kaikilta kerroksilta. Joskus niiden on nähty myös kaapivan multaa suuhunsa kaatuneiden puiden juurakoista. Ne syövät n. 60 eri kasvin lehtiä ja versoja, sekä hedelmiä ja hieman kukkia. Eläinravintoa ne eivät syö. Poikasia indri saa vain kolmen vuoden välein yhden kerrallaan.

Indri ja ihminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikalliset kutsuvat indriä nimellä babakoto. Kun ranskalainen eläintieteilijä Pierre Sonnerat näki indrejä ensimmäisen kerran paikalliset huusivat: Indri! indri! (Katso! katso!), jolloin Sonnerat luuli sen tarkoittavan niiden nimeä. Indri on uhanalainen metsänhakkuiden takia, mutta on rauhoitettu ja elää muutamalla luonnonsuojelualueella.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Indri indri IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. Koivisto, I., & Sarvala, M.: ”Indrit”, Maailman uhanalaiset eläimet - Osa 1: Nisäkkäät, s. 197-198. Weilin + Göös, 1991. ISBN 951-35-4686-1.