Ilmastonmuutos Ruotsissa
Ilmastonmuutos vaikuttaa Ruotsin ilmastoon voimakkaasti nostaen maan keskilämpötilaa ja kasvattaen sademääriä.
Keskilämpötila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
BE.jpg)
Keskilämpötila on noussut Ruotsissa enemmän kuin globaali keskiarvo. Ruotsin keskilämpötilan on arvioitu nousevan viimeisen 100 vuoden aikana noin 0,4 celsiusastetta kymmentä vuotta kohden.[1]
Ruotsin keskilämpötilan arvioidaan 2020-luvulle mennessä nousevan noin 2 °C verrattuna ajanjaksoon 1960–1990, eniten talvella, hieman vähemmän keväällä ja syksyllä ja vähiten kesällä. 2050-luvulle mennessä keskilämpötilan ennustetaan nousevan 2–3 celsiusastetta, eniten talvella ja vähiten kesällä. 2080-luvulle mennessä keskilämpötila on todennäköisesti noussut noin 3–5 celsiusasteeseen. Esimerkiksi Mälarinlaakson ilmasto tulee olemaan samanlainen kuin mitä nykyisin Ranskan pohjoisosissa on.[1]
Kesien ennustetaan lämpenevän paljon. RCA3-EA2-skenaarion mukaan heinäkuun keskilämpötila nousee 0,5–1,5 celsiusastetta vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuosiin 1960–1990, noin 1,5–2,5 celsiusastetta vuoteen 2050 mennessä ja 2–4 celsiusastetta vuoteen 2080 mennessä. Eniten lämpötilat kohoavat rannikkoalueilla, etenkin Itämeren ympärillä. Keskilämpötila nousee todennäköisesti kesä- ja elokuussa suunnilleen heinäkuun mukaisesti.[1]
Erittäin kuumien päivien ennustetaan lisääntyvän ja erittäin kylmien päivien harvinaistuvan. Trooppisten öiden määrä kasvaa huomattavasti maan etelä- ja keskiosissa sekä Norlannin rannikolla. 2100-luvun voi trooppisien öiden määrä Ruotsissa kohota nykyisen Etelä-Euroopan ilmaston tasolle.[1]
Ruotsin ympäristöministeriön mukaan keskilämpötila nousee kesäisin Pohjois-Ruotsissa 2,9 celsiusastetta ja Etelä-Ruotsissa 2,8 celsiuastetta vuoteen 2100 mennessä vuosiin 1961–1990 verrattuna. Ympäristöministeriö arvioi talvikeskilämpötilojen nousevan 2100-luvun loppuun mennessä Pohjois-Ruotsissa 5,7 celsiusastetta sekä Etelä-Ruotsissa 4,4 celsiusastetta.[1]
Talvien keskilämpötila nousee jopa 7 celsiusastetta ajanjaksoon 1960–1990 verrattuna vuoteen 2100 mennessä. Vuoteen 2020 mennessä tammikuun keskilämpötila voi nousta 1,5–2,5 celsiusastetta suuressa osassa maata. 2050-luvulle mennessä se nousee noin 2,5–4 celsiusastetta, ja vuoteen 2080 mennessä arvioidaan nousevan 5–7 celsiusastetta.[1]
Vuonna 2018 vuoden keskilämpötila oli Ruotsin Tukholmassa hieman yli 8,8 celsiusastetta,[2] kun ajanjaksolla 1980–2010 se oli 7,6 celsiusastetta.[3]
Sateisuus ja lumisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suurimmassa osassa Ruotsia sademäärä kasvaa 2100-luvun loppuun mennessä. Sademäärät nousevat keväisin, syksyisin ja talvisin mutta vähenevät etenkin Etelä-Ruotsissa kesäisin. Useimpien ennusteiden mukaan vuotuinen sadanta kasvaa vuoteen 2100 mennessä Pohjois-Ruotsissa 25 prosenttia ja Etelä-Ruotsissa 21 prosenttia.[1]
Lumen määrä Ruotsissa vähenee talven lyhetessä, vaikka kylmimmillä alueilla lumisateet voivat jopa lisääntyä keskitalvella. Niilläkin seuduilla lumen vuotuinen kokonaismäärä saattaa vähentyä, vaikka muutos onkin pieni.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h Climate change in Sweden Climatechangepost.com. Viitattu 26.9.2019. (englanniksi)
- ↑ Sweden: monthly average temperatures in Stockholm 2018 Statista. Viitattu 26.9.2019. (englanniksi)
- ↑ Statistik från Väder och Vatten | SMHI | SMHI www.smhi.se. Arkistoitu 26.9.2019. Viitattu 26.9.2019.