Ihmepensas

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ihmepensas
Tyypillinen esimerkki ihmepensaan lehtien kirjavuudesta
Tyypillinen esimerkki ihmepensaan lehtien kirjavuudesta
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset, Eucarya
Kunta: Kasvit, Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Malpighiales
Heimo: Tyräkkikasvit Euphorbiaceae
Suku: Codiaeum
Laji: variegatum
Kaksiosainen nimi
Codiaeum variegatum
(L.) A. Juss.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Ihmepensas Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Ihmepensas Commonsissa

Ihmepensas (Codiaeum variegatum) on tyräkkikasveihin kuuluva pensasmainen kasvi. Kasvia käytetään yleisesti huonekasvina sen koristeellisten lehtien takia.

Lajikuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmepensaasta on jalostettu hyvin erilaisia lajikkeita, joilla on paljon keskinäisiä eroja. Yleensä ihmepensas kasvaa isoksi pensaaksi tai pieneksi puuksi. Lajilla on tyypillisesti kiiltäväpintaiset melko paksut lehdet, joissa lajikkeesta riippuen on vihreän lisäksi erilaisia keltaisen ja punaisen sävyjä. Lehtien muoto vaihtelee lajikkeiden välillä ja voi olla soikea, pitkänomainen tai eri tavoin liuskoittunut. Lehtien pituus voi olla n. 5-30 cm ja leveys n. 0.5-10cm.

Ihmepensas on yksikotinen, eli samassa kasvissa on erilliset hede- ja emikukinnot. Hedekukinto on pitkä nuokkuva terttu, jossa yksittäiset kukat näyttävät suhteellisen pitkien heteiden ansiosta pallomaisilta. Emikukinto on huomattavasti hedekukintoa pienempi ja vähemmän näyttävä. Hedelmät ovat noin 1 cm läpimittaisia, ja kunkin sisällä on kolme siementä. Kasvin hedelmillä ei ole ihmisille käyttöä.

Myrkyllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvin vahingoittumisesta erittyvä maitiaisneste on myrkyllistä ja saattaa ärsyttää ihoa ja aiheuttaa ihottumaa. Yleensä tämä on lievää ja tilapäistä. Jos kasvinestettä joutuu iholle, on syytä huuhdella se pois pitkäaikaisemman altistumisen välttämiseksi.[1]

Käyttö huonekasvina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmepensaan käyttö huonekasvina perustuu näyttäviin lehtiin, joita nykyään on monia erilaisia muotoja. Kukinnoilla ei ole varsinaista koristearvoa.

Valonmäärä on suoraan verrannollinen lehtien kirkkauteen. Kasvi on hyvä sijoittaa kirkkaaseen valoon, mutta suoraa lämmittävää auringon paistetta on syytä välttää. Ihmepensasta tulee kastella kasvukauden aikana runsaasti, mutta kasteluiden välillä on mullan syytä kuivahtaa. Jos kasvi on jätetty pitemmäksi aikaan kuivaksi, lehdet alkavat nuokkua. Tällöin sille on syytä antaa kunnon kastelu, jolloin lehdet palautuvat nopeasti ennalleen. Ihmepensas myös nauttii suuresta ilmankosteudesta, joten suihkuttelu silloin tällöin tekee sille hyvää. Suihkuttamiseen kannattaa mieluiten käyttää kalkitonta vettä, sillä kalkkitahrat lehden pinnalla eivät komista kasvia.

Ihmepensaan kasvukausi on kesällä, jolloin se myös kukkii. Talvella pensas viettää lepoaikaa jolloin kastelua ja lannoitusta on syytä pienentää. Liiasta lannoittamisesta kasvi saattaa tehdä lehtiä vuoden pimeimpään aikaan, jolloin lehdet jäävät pieniksi ja kalpeiksi, ellei lisävaloa saada hankittua.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.