Ibrahim Lodi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ibrahim Lodi
Delhin sulttaani
Edeltäjä Sikandar Lodi
Henkilötiedot
Syntynyt
Delhi
Kuollut 1526
Panipat, nykyinen Intia

Ibrahim Lodi oli pataanitaustaiseen Lodien dynastiaan kuulunut Delhin sulttaani. Hallitsijana hän jäi Lodien dynastian viimeiseksi hänen kärsittyään tappion Baburille Panipatin taistelussa vuonna 1526, jossa hän sai surmansa. Bahbur perusti sittemmin Delhin sulttaanikunnan tilalle Suurmogulien valtakunnan.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panipatin taistelu Babur-namehissa.
Ibrahim Lodin hauta.

Ibrahim oli isänsä Sikandar Lodin toiseksi vanhin poika ja hän nousi Delhin sulttaanikunnan hallitsijaksi päivää isänsä kuoleman jälkeen, eli 22. marraskuuta 1517. Lodi-dynastia oli Delhin sulttaanikuntaa hallinnut pataanitaustainen hallitsijasuku. Valtakunnan ylimystö ei hyväksynyt Ibrahimin valtaannousua, mutta kun he eivät sitä voineet varsinaisesti estääkään osa heistä nostatti Ibrahimin nuoremman veljen Jalal Khanin Sharkin maakunnan hallitsijaksi Jawnpurissa. Ibrahim päätti estää veljensä valtaannousun ja valtakunnan kahtiajaon, jolloin tämä kapinoi ja hävisi Ibrahimin armeijalle. Jalal Khan pakeni Gwalioriin, jonne Ibrahim hyökkäsi hänen perässään. Jalal jäi lopulta vangiksi ja hän kuoli vankeudessa Hansissa.[1]

Maansa ylimystön epäluottamuksesta kärsinyt Ibrahim alkoi hallita tyrannin ottein. Sikandar Lodin hallinnossa vaikuttanut Miyan Bhoa ja Kalpin hallitsija Azam Humayun Sarwani teloitettiin Ibrahimin käskystä, jolloin muut ylimystön jäsenet alkoivat huolestua oman kohtalonsa puolesta. Monet heistä kapinoivat, mikä ajoi valtakunnan kaaokseen. Ibrahim määräsi Punjabin kuvernöörinä toimineen Dawlat Khanin saapumaan hoviinsa, mutta tämä piti kutsua ansana ja lähetti itsensä tilalle poikansa Dilawarin. Tästä raivostunut Ibrahim pisti Dilawarin joksikin aikaa vankilaan. Dilawarin päästessä viimein ulos ja hänen palattuaan isänsä luokse hän kertoi Ibrahimin kiduttavan ja nöyryyttävän ylimystön jäseniä vankiloissaan. Dawlat Khan päätti tällöin, että hallitsijan oli kukistuttava ja tuekseen hän kutsui timuridihallitsija Baburin.[1]

Babur eteni Intiaan ja Ibrahimin sanotaan johtaneen miljoonan miehen armeijaa tätä vastaan. Osapuolten armeijat kohtasivat Panipatissa vuonna 1526. Baburin tuliaseita ja parempaa taktiikkaa käyttäneet joukot veivät voiton ja Ibrahim sai surmansa taistelukentällä. Hänen irti leikattu päänsä tuotiin Baburille, joka salli tälle sankarin hautajaiset. Ibrahimin hautarakennus sijaitsee edelleen lähellä hänen kuolinpaikkaansa ja jotkin paikalliset alkoivat pitää häntä ajan myötä pyhimyksenä. Baburin mukaan Ibrahimin äiti suunnitteli uuden hallitsijan myrkyttämistä ja tämän suunnitelmien paljastuttua hänet karkotettiin Kabuliin, jossa hän teki itsemurhan. Karkotetuksi päätyi myös Ibrahimin nuori poika, jonka tarkempaa kohtaloa ei tunneta.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c B. Lewis, V.L. Ménage, Ch. Pellat ja J. Schacht: Encyclopaedia of Islam, Volume III (H-Iram), s. 995. BRILL, 1998. ISBN 9789004081185. (englanniksi)