IRAS
| IRAS | |
|---|---|
 IRAS |
|
| Alkuperäinen nimi | InfraRed Astronomical Satellite |
| COSPAR ID | 1983-004A |
| SATCAT № | 13777 |
| Tehtävätyyppi | kiertolaisluotain[1] |
| Laukaisu |
25. tammikuuta 1983[1] Vandenbergin lentotukikohta[1] |
| Laukaisualus | Delta[2] |
| Loppu | 21. marraskuuta 1983[1] |
| Massa | 1075,9 kilogrammaa[2] |
| Kiertorata | |
| Isoakselin puolikas | 7270[3] |
| Inklinaatio | 99,0 °[3] |
| Kiertoaika | 102,8 minuuttia[3] |
| Apoapsis | 912,1 kilometriä[3] |
| Periapsis | 886,6 kilometriä[3] |
| Aiheesta muualla | |
| Virallinen sivusto | |
IRAS (InfraRed Astronomical Satellite) oli tähtitieteellinen satelliitti, joka kartoitti avaruuden kohteita infrapunasäteilyn aallonpituuksilla. Se laukaistiin avaruuteen 25. tammikuuta 1983 Yhdysvaltain Vandenbergin avaruuskeskuksesta[1]. Satelliitin toteuttivat Alankomaat, Iso-Britannia ja Yhdysvallat[1]. Alankomaiden työosuuden rahoitti sen avaruushallinto NIVR ja Yhdysvaltain osuuden NASA. Satelliitin toiminta-aika oli kymmenen kuukautta. Marraskuuhun 1983 mennessä se oli ehtinyt kartoittaa 96 % taivaasta neljään kertaan infrapunasäteilyn aallonpituuksilla. Tuona aikana se ehti löytämään 350 000 infrapunakohdetta avaruudesta.
Satelliitin mitat ja rata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
IRAS oli rakenteeltaan lieriömäinen satelliitti, jonka kyljessä oli aurinkopaneeli. Satelliitin korkeus on 3,6 metriä, leveys aurinkopaneeleineen 3,24 metriä ja pituus 2,05 metriä. Satelliitin laukaisumassa oli 1073 kilogrammaa. IRAS-satelliitti laukaistiin Maata kiertävälle aurinkosynkrooniselle radalle noin 900 kilometrin korkeuteen, jossa sen radan inklinaatio oli 99 astetta. Satelliitin kiertoaika maapallon ympäri oli 102,9 minuuttia.
Tutkimuskohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
IRAS-satelliitin tavoitteena oli kartoittaa taivaan kiinteitä infrapunakohteita, kuten tähtiä, niiden syntyalueita ja galakseja. Kartoitustyön ohella taivaalta löydettiin uusia liikkuvia kohteita, kuten pikkuplaneettoja ja komeettoja. IRAS:n avulla löydettiin kolme uutta pikkuplaneettaa ja kuusi komeettaa. Satelliitin löytämiä jaksollisia komeettoja ovat 126P/IRAS, 161P/Hartley-IRAS ja IRAS-Araki-Alcock.
Mittalaitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Satelliitin päämittalaite oli kaukoputki. Tämän Ritchey–Chretien-tyyppisen kaukoputken polttoväli oli 5,5 metriä ja objektiivin halkaisija 0,57 metriä. Kaukoputken valovoima oli 9,6. Satelliitin infrapunasäteilyä kokoavien peilien yhteispinta-ala oli 1 m². Varsinainen infrapunamittalaite oli sijoitettu kaukoputken polttopisteeseen. Se koostui 62 infrapunatunnistimesta. Lisäksi polttopisteeseen oli sijoitettu LRS-spektrometri (Low Resolution Spectrometer), joka mittasi avaruutta 8–22 mikrometrin aallonpituusalueella. Samassa yhteydessä oli myös CPC-fotometri (Chopped Photometric Channel), joka mittasi avaruutta 50–100 mikrometrin aallonpituusalueella. Kaukoputken mittauksien kulmatarkkuus oli 0,5 kaariminuuttia 12 mikrometrin aallonpituudella ja heikoimmillaan 2 kaariminuuttia 100 mikrometrillä.
Kaukoputki mittalaitteineen oli sijoitettu nestemäisellä heliumilla jäähdytettyyn kammioon, joka mahdollisti mittalaitteiden toimintavakauden. Jäähdytyslämpötila oli 1,6 Kelviniä eli −272 celsiusastetta. Kylmää heliumia oli 720 litraa eli 77 kilogrammaa. Heliumin haihtumisen vuoksi, satelliitin toiminta-aika jouduttiin rajoittamaan kymmeneen kuukauteen.
IRAS kartoitti 96 % taivaasta neljä kertaa seuraavilla aallonpituuksilla: 12, 25, 60 ja 100 mikrometriä.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Infrared Astronomical Satellite Jet Propulsion Laboratory – Nasa. Viitattu 30.1.2020. (englanniksi)
- ↑ a b NSSDCA/COSPAR ID: 1983-004A National Aeronautics and Space Administration. Viitattu 30.1.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d e IRAS N2YO.com. Viitattu 30.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Introduction to the Infrared Astronomical Satellite (IRAS) NASA/IPAC Infrared Science Archive. Viitattu 30.1.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Infrared Astronomical Satellite National Aeronautics and Space Administration – Goddard Space Flight Center. Viitattu 30.1.2020. (englanniksi)
- Darling, David: Comet IRAS-Araki-Alcock DavidDarling.info. Viitattu 30.1.2020. (englanniksi)
- Groussin, O. & Lamy, P. & Jorda, L. & Toth, I.: The nuclei of comets 126P/IRAS and 103P/Hartley 2. Astronomy and Astrophysics, 2004, 419. vsk, s. 375–383. doi:10.1051/0004-6361:20040073. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 30.1.2020. (englanniksi)
- Beichman, C. A. & Neugebauer, G. & Habing, H. J. & Clegg, P. E. & Chester, T. J.: InfraRed Astronomical Satellite (IRAS) Catalogs and Atlases, Vol. 1 Explanatory Supplement. Washington, DC: National Aeronautics and Space Administration, 1988. Teoksen verkkoversio (viitattu 30.1.2020).