IRAS

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
IRAS
IRAS
IRAS
Alkuperäinen nimi InfraRed Astronomical Satellite
COSPAR ID 1983-004A
SATCAT № 13777
Tehtävätyyppi kiertolaisluotain[1]
Laukaisu 25. tammikuuta 1983[1]
Vandenbergin lentotukikohta[1]
Laukaisualus Delta[2]
Loppu 21. marraskuuta 1983[1]
Massa 1075,9 kilogrammaa[2]
Kiertorata
Isoakselin puolikas 7270[3]
Inklinaatio 99,0 °[3]
Kiertoaika 102,8 minuuttia[3]
Apoapsis 912,1 kilometriä[3]
Periapsis 886,6 kilometriä[3]
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto

IRAS (InfraRed Astronomical Satellite) oli tähtitieteellinen satelliitti, joka kartoitti avaruuden kohteita infrapunasäteilyn aallonpituuksilla. Se laukaistiin avaruuteen 25. tammikuuta 1983 Yhdysvaltain Vandenbergin avaruuskeskuksesta[1]. Satelliitin toteuttivat Alankomaat, Iso-Britannia ja Yhdysvallat[1]. Alankomaiden työosuuden rahoitti sen avaruushallinto NIVR ja Yhdysvaltain osuuden NASA. Satelliitin toiminta-aika oli kymmenen kuukautta. Marraskuuhun 1983 mennessä se oli ehtinyt kartoittaa 96 % taivaasta neljään kertaan infrapunasäteilyn aallonpituuksilla. Tuona aikana se ehti löytämään 350 000 infrapunakohdetta avaruudesta.

Satelliitin mitat ja rata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

IRAS on rakenteeltaan lieriömäinen satelliitti, jonka kyljessä on aurinkopaneeli. Satelliitin korkeus on 3,6 metriä, leveys aurinkopaneeleineen 3,24 metriä ja pituus 2,05 metriä. Satelliitin laukaisumassa oli 1073 kilogrammaa. IRAS-satelliitti laukaistiin Maata kiertävälle aurinkosynkrooniselle radalle noin 900 kilometrin korkeuteen, jossa sen radan inklinaatio oli 99 astetta. Satelliitin kiertoaika maapallon ympäri oli 102,9 minuuttia.

Tutkimuskohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

IRAS-satelliitin tavoitteena oli kartoittaa taivaan kiinteitä infrapunakohteita, kuten tähtiä, niiden syntyalueita ja galakseja. Kartoitustyön ohella taivaalta löydettiin uusia liikkuvia kohteita, kuten pikkuplaneettoja ja komeettoja. IRAS:n avulla löydettiin kolme uutta pikkuplaneettaa ja kuusi komeettaa. Satelliitin löytämiä jaksollisia komeettoja ovat 126P/IRAS, 161P/Hartley-IRAS ja IRAS-Araki-Alcock.

Mittalaitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satelliitin päämittalaite oli kaukoputki. Tämän Ritchey-Chretien -tyyppisen kaukoputken polttoväli oli 5,5 metriä ja objektiivin halkaisija 0,57 metriä. Kaukoputken valovoima oli 9,6. Satelliitin infrapunasäteilyä kokoavien peilien yhteispinta-ala oli 1 m². Varsinainen infrapunamittalaite oli sijoitettu kaukoputken polttopisteeseen. Se koostui 62 infrapunatunnistimesta. Lisäksi polttopisteeseen oli sijoitettu LRS-spektrometri (Low Resolution Spectrometer), joka mittasi avaruutta 8–22 mikrometrin aallonpituusalueella. Samassa yhteydessä oli myös CPC-fotometri (Chopped Photometric Channel), joka mittasi avaruutta 50–100 mikrometrin aallonpituusalueella. Kaukoputken mittauksien kulmatarkkuus oli 0,5 kaariminuuttia 12 mikrometrin aallonpituudella ja heikoimmillaan 2 kaariminuuttia 100 mikrometrillä.

Kaukoputki mittalaitteineen oli sijoitettu nestemäisellä heliumilla jäähdytettyyn kammioon, joka mahdollisti mittalaitteiden toimintavakauden. Jäähdytyslämpötila oli 1,6 Kelviniä eli -272 celsiusastetta. Kylmää heliumia oli 720 litraa eli 77 kilogrammaa. Heliumin haihtumisen vuoksi, satelliitin toiminta-aika jouduttiin rajoittamaan kymmeneen kuukauteen.

IRAS kartoitti 96 % taivaasta neljä kertaa seuraavilla aallonpituuksilla: 12, 25, 60 ja 100 mikrometriä.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Infrared Astronomical Satellite Jet Propulsion Laboratory – Nasa. Viitattu 30.1.2020. (englanniksi)
  2. a b NSSDCA/COSPAR ID: 1983-004A National Aeronautics and Space Administration. Viitattu 30.1.2020. (englanniksi)
  3. a b c d e IRAS N2YO.com. Viitattu 30.1.2020. (englanniksi)
  4. Introduction to the Infrared Astronomical Satellite (IRAS) NASA/IPAC Infrared Science Archive. Viitattu 30.1.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta IRAS.
  • Infrared Astronomical Satellite National Aeronautics and Space Administration – Goddard Space Flight Center. Viitattu 30.1.2020. (englanniksi)
  • Darling, David: Comet IRAS-Araki-Alcock DavidDarling.info. Viitattu 30.1.2020. (englanniksi)
  • Groussin, O. & Lamy, P. & Jorda, L. & Toth, I.: The nuclei of comets 126P/IRAS and 103P/Hartley 2. Astronomy and Astrophysics, 2004, 419. vsk, s. 375–383. doi:10.1051/0004-6361:20040073. Artikkelin verkkoversio Viitattu 30.1.2020. (englanniksi)
  • Beichman, C. A. & Neugebauer, G. & Habing, H. J. & Clegg, P. E. & Chester, T. J.: InfraRed Astronomical Satellite (IRAS) Catalogs and Atlases, Vol. 1 Explanatory Supplement. Washington, DC: National Aeronautics and Space Administration, 1988. Teoksen verkkoversio (viitattu 30.1.2020).