Huuto.net
| Huuto.net | |
|---|---|
| Verkkosivusto | https://www.huuto.net |
| Tyyppi | verkkohuutokauppa |
| Omistaja | ePrice Oy |
| Luonut | Lari Lohikoski |
| Avattu | tammikuu 1999 |
| Nykyinen tila | toiminnassa |
Huuto.net on suomalainen vertaiskauppapaikka, jossa myydään ja ostetaan tuotteita suoraan muilta käyttäjiltä. Se aloitti nettihuutokauppana, mutta julkaisee nykyisin myös perinteisiä kiinteän hinnan myynti-ilmoituksia ja tuotteista voi tehdä hintapyyntöä alempia tarjouksia. Myyntikohteet on luokiteltu tavararyhmittäin perinteisten luokiteltujen ilmoitusten tapaan, ja palvelu tarjoaa niiden etsimiseen monenlaisia hakumahdollisuuksia.[1]
Vuonna 2012 Huuto.netissä solmittiin yli 3,2 miljoonaa todennettua kauppaa, joiden myyntihinta oli yhteensä 89 miljoonaa euroa[2]. Seuraavana vuonna kauppojen määrä väheni 2,6 miljoonaan ja myyntihintojen summa 76 miljoonaan euroon.[1] Kiinteähintaiset kohteet ovat nousseet selvästi huutokauppakohteiden edelle, sillä marraskuussa 2023 kaikista kauppapaikalla sillä hetkellä listatuista 1,9 miljoonasta ilmoituksesta vain reilut 120 tuhatta eli alle 10 prosenttia oli huutokaupattavia kohteita.[3]
Huuto.net-palvelun omistaa nykyisin ePrice Oy, joka osti sen Sanoma Media Finlandilta syksyllä 2019.[4]
Toimintaperiaate
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huuto.net vahvistaa kaupan toteutuneeksi vasta, kun se on vahvistettu ja hinnasta sovittu kaupankäyntijärjestelmän kautta. Myyjä voi päättää tuotteensa hinnan, joko kiinteänä etukäteen tai myydä sen huutokauppamenetelmällä. Myyjä voi itse päättää kohteensa lähtöhinnan, tai huutokaupata sen myös ilman lähtöhintaa. Kohteita voi selata vapaasti, mutta tavaran myyminen, ostaminen tai tarjousten tekeminen vaatii tunnuksen luomisen. Kaupattavista tuotteista voi tekstikuvausten lisäksi julkaista enintään viisi kuvaa. Huutokaupattavien tuotteiden kohdalla ostajat tekevät tarjouksia, ja huutokauppa-ajan päättyessä korkeimman tarjouksen tehnyt voittaa huutokaupan[5].
Kun huutokauppa on päättynyt tai kiinteähintaiselle tuotteelle on löytynyt ostaja, saavat sekä myyjä että ostaja toistensa yhteystiedot sähköpostitse. Tavaran vaihdettua omistajaa myyjä ja ostaja voivat jättää julkiselle palautesivulle positiivisen, neutraalin tai negatiivisen palautteen ja lyhyen kommentin kauppojen sujumisesta. Kauppakumppanin luotettavuutta voi siten arvioida palautehistorian perusteella.lähde?
Huutokaupassa myyjä asettaa huutokohteelle haluamansa lähtöhinnan, yksittäisen huudon minimikorotuksen ja huutokaupan sulkeutumisajan. Toinen vaihtoehto on määrittää kohde ostettavaksi heti johonkin tiettyyn hintaan, jolloin kohde sulkeutuu välittömästi, kun joku ostaa tavaran osta heti -toiminnolla. Myyjä voi myös antaa ostajalle mahdollisuuden ehdottaa alempaa hintaa, jolloin myyjä voi hyväksyä tai hylätä saamansa hintatarjouksen.lähde?
Aiemmin palvelussa saattoi asettaa huutokaupattavalle kohteelle salaisen hintavarauksen, joka paljastettiin kaupan sulkeuduttua. Tällöin myyjä ei ollut velvoitettu myymään tuotetta, mikäli hintavaraus ei ylittynyt. Hintavarauksen asettaminen poistettiin myöhemminmilloin? palvelusta.lähde?
Vuonna 2010 yli sata kauppaa vuoden aikana tekevät myyjät nimettiin tehomyyjiksi, ja heiltä alettiin vaatia 2,9 prosentin välityspalkkiota maksettavaksi Huuto.netille jokaisesta myydystä tuotteesta. Hinta oli sama kuin yritysten Huuto.netille maksama välityspalkkio[6]. Vuonna 2011 Huuto.net korotti sekä yrityksiltä että tehomyyjiltä perittävää välityspalkkiota 3,9 prosenttiin. Vuoden 2013 alusta lähtien tehomyyjä-statuksen on saanut myymällä 50 kohdetta viimeisen vuoden aikana. Välityspalkkiota korotettiin vastaavasti 4,9 prosenttiin.lähde? Syyskuussa 2024 välityspalkkio nousi 5,0 prosenttiin yleisen arvonlisäveron korotuksen yhteydessä.lähde?
Huuto.net tarjoaa sekä myyjille että ostajille kaupankäynnin tehostamiseksi maksullisia lisäpalveluja.[7]
Palvelun historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huuto.net-palvelun perusti Helsingissä tammikuussa 1999 Lari Lohikoski, ja se oli Suomen ensimmäinen verkkohuutokauppa. Palvelu toimi aluksi yksityisenä, kunnes syyskuussa 1999 taidehuutokauppa Bukowskis osti palvelun Lohikoskelta. Bukowskis ilmoitti kehittävänsä Huuto.netin pohjalta kansainvälistä keräilyesineiden huutokauppaa, mutta sellaista ei julkaistu. Sen sijaan Bukowskis myi Huuto.netin toukokuussa 2001 Sonera Plazalle. Huuto.net seurasi mukana, kun Sonera Plaza fuusioitui Soneraan ja Sonera puolestaan Telian kanssa TeliaSoneraksi.lähde?
TeliaSoneran omistuksessa Huuto.netiä ei juurikaan kehitetty, ja sen toimivuus kärsi. TeliaSonera Finland keskittyi operaattoriliiketoimintaan ja kesäkuussa 2005 SanomaWSOY-konserniin kuuluva Ilta-Sanomat osti Huuto.netin.[8] Sivusto nousi kauppojen myötä Suomen suurimmaksi luokiteltujen ilmoitusten palveluksi. Taloustutkimuksen mukaan palvelu oli vuonna 2008 Suomen tunnetuin verkkobrändi.[9] Keväällä 2013 palvelun ilmettä muutettiin uudella ulkoasulla ja logolla[10]. Samalla se sai tunnuslauseen ”Suomen eniten kaikkea”.lähde?
Huuto.net siirtyi joulukuussa 2015 osaksi Oikotie-palvelukokonaisuutta ja sai tällöin jälleen uuden logon.lähde? Sanoma Media Finland myi Huuto.netin lokakuussa 2019 ePrice Oy:lle.[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Lyytikäinen, Susanna: Huuto.net 15 vuotta Markkinointi & Mainonta. 28.4.2014. Viitattu 10.12.2019.
- ↑ Vertaiskauppa kasvoi uuteen ennätykseen Huuto.net, kehitysblogi. 22.4.2013. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Haku Huuto.net. Viitattu 27.11.2023.
- ↑ Räisänen, Kari: Sanoma Media Finland myi Huuto.net-palvelun Helsingin Sanomat. 22.10.2019. Viitattu 22.10.2019.
- ↑ Huuto.netin säännöt Huuto.net. Viitattu 26.11.2022.
- ↑ Tehomyyjäinfo. Huuto.net (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Huutoplus Huuto.net
- ↑ Juntunen, Anneli: Ilta-Sanomat osti Huuto.net-verkkohuutokaupan Taloussanomat. 4.7.2005. Viitattu 21.2.2021.
- ↑ Suomen tunnetuin verkkobrändi Taloustutkimus. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Marmai (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Palokangas, Piritta: Sanoma myi Huuto.netin ja Hintaseuranta.fin – palveluiden liiketoiminta jatkuu ennallaan Markkinointi & Mainonta. 22.10.2019. Viitattu 22.10.2019.