Hurri
Hurri on sävyltään halventava nimitys suomenruotsalaisille ja nykyään myös ruotsinruotsalaiselle. Sana on merkinnyt Suomen, etenkin Pohjanmaan[1] ruotsinkielisiä, ehkä aivan aluksi kalakauppaa harjoittavaa kiertelevää ruotsinkielistä. Ruotsin vallan aikaan suomenkielisiäkin saattoivat jotkut, esimerkiksi Karjalan ortodoksit, nimittää ”ruotseiksi”, joten ruotsinkielisille keksittiin oma termi. Hurri lieneekin ensimmäinen nimenomaan Suomen ruotsinkieliset eritellyt termi.[2]
Etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alkuaan sana hurri on itäsuomalaista perua. Hurri samoin kuin äänteellisesti läheinen hurtta ovat kumpikin alkuaan olleet suden kiertoilmauksia Itä-Suomessa.[3] Länsi-Suomessa myöhemmin tunnetuksi tulleena sanana hurri on ilmeisesti onomatopoeettinen, se kuvailee ruotsinkielisen puhetta silloin, kun hän ei ymmärrä suomenkielistä tai kun suomenkielinen ei ymmärrä häntä. Sanaan ovat varmaankin vaikuttaneet ilmaukset hur, huru (”kuinka”, ”miten”) ja hör du, murteellisesti hörru (”kuules”, ”kuuletko”).[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Nykysuomen sanakirja, 1. osa (A–I), hakusana hurri, ISBN 951-0-09105-7
- ↑ a b Itkonen, Erkki (toim.): Suomen sanojen alkuperä A–K. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1992. ISBN 951-717-692-9.
- ↑ Hurraako hurri? Helsingin Sanomat. 23.11.1999. Arkistoitu 3.4.2017. Viitattu 2.4.2017.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nirvi, R. E: Petojen nimitykset kosinta- ja hääsanastossa. 1982.