Honda Monkey

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
1991–1999 vuosimallin Honda Monkey

Honda Monkey (Z-sarja) on japanilaisen Honda Motor Companyn valmistama nelitahtinen mopo. Pitkäikäiseen sarjaan kuuluu useita malleja, kuten Z50A, Z50J, Z50M, Z50R ja ZB50.

Vuosina 1972–1998 Honda Monkeytä tuotiin Suomeen yhteensä 31 392 kappaletta[1].

Monkey-mopo oli Suomessa myynnissä vuoteen 1999 saakka[2]. Nykyään Honda myy samannäköistä kevytmoottoripyörää samalla nimellä[3].

Joissakin maissa Honda Monkey luokitellaan minimotoksi. Monkeyn lisäksi Hondalla on muitakin apinoiden mukaan nimettyjä mopo- ja moottoripyörämalleja: Gorilla ja Ape.lähde?

Historia ja vuosimallit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pienikokoiset ja kohtalaisen tehokkaat nykyistä Honda Monkeytä edeltävät mallit suunniteltiin alkujaan huvipuistokäyttöön japanilaisiin Tama Tech ja Suzuka Circuit -huvipuistoihin. Ensimmäinen vuonna 1961 huvipuistoissa käyttöön otettu malli oli Honda Z100 Monkey.[4] Siitä kehitettiin myyntiin Japanin ulkopuolelle malli CZ100.[5][6] CZ100 oli laillinen katukäyttöön[7]. Suomessa 50-kuutioinen mutta 4,5-hevosvoimainen CZ100 rekisteröitiin moottoripyöräksi[8].

CZ100:sta parannellun Honda Z50M Monkey -malliston ensimmäinen malli näki päivänvalon vuonna 1967. Sitä myytiin Japanissa ja Euroopassa.[9][5]

Honda Z50A Monkey oli Hondan minimopojen toinen sukupolvi, jota myytiin Japanissa ja Euroopassa. Yhdysvaltoihin se tuli myyntiin 1969. Yhdysvaltojen markkinoilla se pysyi vuoteen 1978, kunnes siellä alettiin myydä crossimallia Z50R. Japanissa ja Euroopassa mallia Z50A myytiin vuoteen 1979 asti, jolloin sen nimeksi vaihdettiin Z50J. Malliston Suomeen tuonti aloitettiin 1980 ja lopetettiin 1999, mutta mallin valmistus on loppunut 2017.lähde?

Historiansa aikana pienikokoista ja näppärää Honda Monkeyta on käytetty lyhyen matkan siirtymissä monissa satamissa, varikkoalueilla, leirintäalueilla, tehtaissa ja huvipuistoissa. Eräs takaluukkuun mahtuvan Honda Monkeyn käyttötarkoitus on ollut toimia niin sanottuna "pelastusveneenä", mikäli auto hajoaisi ja matkaa olisi jatkettava.[9]. On väitetty koulutettujen sirkusapinoidenkin ajaneen Honda Monkeylla.[10]

Suomeen ensimmäiset Z50A Monkeyt tuotiin vuonna 1973, lähinnä vain muutamia kappaleita koekäyttöön, aluksi kevytmoottoripyöriksi tyypitettyinälähde?.

Vuonna 1975 aloitettiin Monkeyn myynti mopona, ja aikaisemmin myydyt kevytmoottoripyörät uudelleentyypitettiin mopoiksilähde?.

Vuonna 1975 jäykkäperäinen Monkey myi vaisusti; sitä tuotiin maahan 1 090 kappaletta[1]. Tarinan mukaan kotimaiset mopovalmistajat kuitenkin hermostuivat kilpailijasta ja saivat lobbaamalla aikaan sen, että Monkey luokiteltiin ylipainoiseksi[1].

Kaudelle 1976 maahantuoja joutui laihduttamaan Monkeytä melkoisesti, ennen kuin se mahtui mopoja koskevan painorajan alle tuntuvasti[1][11]. Painorajoitusten takia Monkeyhyn jouduttiin vaihtamaan kevyempi etujousitus[11]. Polttoainesäiliö vaihdettiin pienemmäksi[1]. Metalliset jalkatapit poistettiin ja tilalle asennettiin heikommat alumiiniprofiilista tehdyt jalkatapit[1]. Sivuseisontatuki otettiin polkupyörästä[1]. Peltiset lokasuojat vaihdettiin muovisiin[1]. Etulamppu vaihdettiin kumikuoriseen ja takalamppukin joutui laihdutuskuurille[1]. Nopeusmittari sai lähteä[1]. Myös nopeus piti kuristaa pienemmäksi alkuperäisestä 60 km/h nopeudestalähde?. Lopulta laite saatiin laihdutettua määräysten mukaiseksi ja vuonna 1976 Monkeyn myynti tuplaantui[1].

Suomessa mopo saavutti nuorison keskuudessa lyhyessä ajassa kulttimaineen yhdessä toisen suositun pienipyöräisen mopon, Suzuki PV:n kanssa, jota Solifer alkoi tuoda Suomeen 1981 Monkeyn kilpailijaksi.lähde?

Vuonna 1973–1979 tuotiin Z50A mallin “mankia” Suomeen. Niissä oli pieni tankki ja penkki sekä perä ilman jousitusta. Tätä mallia kutsutaan jäykkäperäksi.lähde?

Honda Monkey Z50J:tä tuotiin Suomeen vuosina 1980–1999.lähde?

Vuosimalleissa 1973–1979 tunnusomaista uudempiin malleihin oli, että runko oli hieman lyhyempi, koneen ylempien kiinnikkeiden reiät oli kolmion muotoiset, jalkatappirunko oli suomessa tehty, takaiskunvaimentimet kiinnitettiin pitkällä läpipultilla, tankin kiinnitys erilainen, jarrupoljin on erimuotoinen, kahvarungot olivat kiinteät, penkki oli pitkä ja kapea sekä tankki oli napattu jäykkäperästä painorajoitusten takia.lähde?

Seuraava näkyvä mallimuutos tuli vuonna 1980, jolloin tankki muutettiin isoksi, vanteiksi soikeareiälliset "traktorivanteet" ja pienet jarrurummut.lähde?

Vuosille 1982–1986 saatiin taas isot jarrurummut, pyöreäreiälliset vanteet, iso etuvalo, nopeusmittari ja virtalukko sekä pitkät että lyhyet ajovalot. Hammasrattaiden koko oli 12/45 (etu/taka). Vaihteisto oli kolmevaihteinen puoliautomaattivaihteisto, jossa haittana oli kytkinkeskiön herkkä hajoaminen, jos kytkin on väärin säädetty.lähde?

Mallivuodelle 1987 uudistuksia tuli monta, kun Monkeyhyn saatiin uusi tanko vanhojen kokoontaitettavien ns. pässinsarvien tilalle, akku ja kierrosluvunrajoitin lisättiin, ja tankintarrat muuttuivat siivistä neliömäisiksi. Akun myötä tuli myös vapaa-vaihteen merkkivalo. Nyt myös koneeseen kajottiin ensimmäistä kertaa lähes kolmeenkymmeneen vuoteen. Vaihteisto muutettiin nelivaihteiseksi ja kytkin vaihtui yksilevyiseen käsikäyttöiseen, nokkaketjun kiristysmekanismi vaihdettiin automaattiseen, sytytys muuttui kärjettömäksi ja sylinterinkantta muokattiin. Venttiilit, palotila ja kanavat pienenivät. Kiertokangen pituutta kasvatettiin kolmella millimetrillä ja mäntää vastaavasti madallettiin. Puristussuhteet nousivat 8.8:1:stä 10.1:1:een. Hammasrattaiden koko oli yhä 12/42. Lisäksi saatavilla oli Rothmans-erikoismalli vuosina 1988–1989, vihreä-vaaleanpunainen erikoismalli vuonna 1989, Benetton edition "tivoli" vuonna 1990, sekä valko-turkoosi erikoismalli vuonna 1990. Samana vuonna myös poistettiin pitkät ajovalot.lähde?

Vuosina 1991–1999 tarrat tankissa muuttuivat pyöreäreunaisiksi ja moottorissa nokka-akseli muutettiin kuulalaakeroiduksi. Hammasrattaiden koko oli nyt 13/42.lähde?

Honda Z50 Monkeyn suosion syynä oli luotettava nelitahtinen moottori sekä siten pieni polttoaineenkulutus ja huoltovapaus, mutta virittäminen on kallista, jos halutaan paljon tehoa. Toisaalta vakiota Monkeytä saa jo piristettyä huomattavasti poistamalla siitä kuristuksia, vaihtamalla välityksiä, isommalla kaasuttimella ja kierrostenrajoittimen ohittimella. Tämä onnistuu, koska Monkeyn moottori ilman kuristuksia on kohtalaisen tehokas. Kuten eräiden muidenkin mopojen kohdalla, maahantuoja on lisännyt kuristimet ja rajoittimet, jotta moottoriteho saadaan laskettua sallittuun 1,5 kilowattiin.lähde?

Yksi Monkeyn heikkous Suomen malleissa oli kevyt ja heikkorakenteinen etuhaarukka. Monkeyn nelitahtimoottori oli painava, ja suureksi osaksi siitä syystä mopon paino ylitti sen aikaiset mopojen painorajoitukset. Maahantuoja joutui vaihtamaan etupään kevyempään ja heikompaan, joka varsinkin kovassa käytössä väljähtyy helpostikin.lähde?

Honda Z50J Monkey oli 2010-luvulla myynnissä ainoastaan Euroopan ja Yhdysvaltojen ulkopuolella[12] pääasiassa Aasiassa, mutta innokkaat harrastelijat toivat niitä Eurooppaan yksityisinä, joten uusia Hondan valmistamia Monkeyita sai vielä esimerkiksi Englannista sekä Saksasta tilaamalla. Erään internetsivun mukaan sen valmistaminen näille markkinoilla lopetettiin, koska se olisi pitänyt viedä EU:n vaatimiin jarrutesteihin.[13]

Keväällä 2017 Honda juhli malliston 50-vuotisjuhlaa rajoitetulla erikoismallilla, mutta ilmoitti samalla tuotannon päättyvän elokuussa 2017 Japanin tiukentaessa päästölakejaan kuten EU:ssa tehtiin jo vuonna 2005.[14]

Honda Monkey nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa on myöhemmin markkinoille tullut myytäväksi monia EU:n hyväksymiä kiinalaisvalmisteisia Honda Monkeyn kopiomalleja esimerkiksi Skyteam, Kinroad, Glans Power, Skygo, Honlei, Baotian, Zhenhua ja Jincheng. Näissä on mallista riippuen erilaisia uudistuksia sekä parannuksia alkuperäiseen Monkeyhyn verrattuna, mm. vahvempi etuhaarukka, 12 voltin sähköjärjestelmä, vilkut, sähköstartti, levyjarru etupyörässä ja lisää merkkivaloja. Monet osat alkuperäisen Monkeyn ja kopioiden välillä ovat yhteensopivia.lähde?

Honda Monkey 125[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2018 Honda esitteli Monkey-nimisen 125-kuutioisen moottoripyörämallin[15]. Samannimiseen mopoon verrattuna Monkey 125:n akseliväli ja istumakorkeus olivat kasvaneet[3], mutta ulkonäkö ja mittasuhteet olivat edeltäjänsä kaltaisia[16]. Uusi Monkey osoittautui suosituksi Suomessa[17]. Vuonna 2021 kevytmoottoripyörä-Monkeytä uudistettiin uudella moottorilla ja vaihteistolla[18].

Honda on kehitellyt myös kooltaan enemmän alkuperäistä Monkeya muistuttavaa ajopeliä[19].

Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkki ja malli Honda Z50J Honda Z50J Honda Z50J
Myyty 1980–1986 1987–1990 1991–1999
Moottori Honda ABO2 Honda ABO2E Honda ABO2E
Moottorin tyyppi 4-tahti 4-tahti 4-tahti
Jäähdytys ilma ilma ilma
Iskutilavuus 49 cm³ 49 cm³ 49 cm³
Männän halkaisija 39 mm 39 mm 39 mm
Iskun pituus 41,4 mm 41,4 mm 41,4 mm
Puristussuhde 8,8:1 10:1 10:1
Suurin teho, kW/rpm 1,34/6000 1,55/6500 1,44/6500
Vääntömomentti, Nm/rpm 2,67/3500 3,0/3500 3,0/3500
Kaasutin Keihin PAO2B Keihin PAO2C Keihin PAO2E
Pääsuutin kiinteä 58 57
Tankki 4.5 l 4.5 l 4,5 l
Kytkin automaattinen keskipako märkä yksilevy märkä yksilevy
Vaihteita 3 4 4
Sytytysjärjestelmä kärjellinen magneetto kärjetön CDI kärjetön CDI
Sähköjärjestelmän jännite 6V 6V 6V
Sytytysennakko ajoitusmerkki vauhtipyörässä F, 20° Eykk ajoitusmerkki vauhtipyörässä F ajoitusmerkki vauhtipyörässä F
Katkojan kärkiväli 0,3–0,4mm - -
Sytytystulppa NGK CR6HS tai DENSO U20FSR-L NGK C6HA tai DENSO U20FS-L NGK CR6HSA tai DENSO U20FSR-U
Sytytystulpan kärkiväli 0,6 mm 0,6 mm 0,6 mm
Akku - 6V 6V
Pituus 1,315 m 1,315 m 1,315 m
Akseliväli 90 cm 90 cm 90 cm
Maavara 15 cm 15 cm 15 cm
Eturengas: 3,50x8 , 4,00x8 3,50x8 , 4,00x8 3,50x8 , 4,00x8
Paine 2 bar 2 bar 2 bar
Takarengas: 3,50x8 , 4,00x8 3,50x8 , 4,00x8 3,50x8 , 4,00x8
Paine 2 bar 2 bar 2 bar

[13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k Tekniikan Maailma tekniikanmaailma.fi. Viitattu 30.11.2022.
  2. Tekniikan Maailma tekniikanmaailma.fi. Viitattu 30.11.2022.
  3. a b Tekniikan Maailma tekniikanmaailma.fi. Viitattu 30.11.2022.
  4. The 1961 Honda Z100 Monkey Mini Bike (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. a b Honda Monkey History (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. The 1964 Honda CZ100 Super Cub Mini Bike (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. Tekniikan Maailma tekniikanmaailma.fi. Viitattu 30.11.2022.
  8. Tekniikan Maailma tekniikanmaailma.fi. Viitattu 30.11.2022.
  9. a b The 1967 Honda Z50-M Mini Trail (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. Z50M Monkey – Inventing the mini bike. Web Archive 2007.
  11. a b Koeajo: kasvanut ikinuori – Honda Monkey 125 Moottori. Viitattu 30.11.2022.
  12. http://www.hondaminitrail50.com/mini-bikes/history/z50-history-3/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. a b Honda Z50 Monkey JoetaiLin sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)
  14. Ben Hsu: NEWS: Honda Monkey celebrates 50th anniversary, to be discontinued in August Japanese Nostalgic Car. 4.4.2017. Viitattu 13.8.2021. (englanniksi)
  15. Tekniikan Maailma tekniikanmaailma.fi. Viitattu 30.11.2022.
  16. Honda Monkey 125 uudistuu - isompaa pykälää silmään Moottori. Viitattu 30.11.2022.
  17. Tekniikan Maailma tekniikanmaailma.fi. Viitattu 30.11.2022.
  18. Honda Monkey 125 uudistuu - isompaa pykälää silmään Moottori. Viitattu 30.11.2022.
  19. Tekniikan Maailma tekniikanmaailma.fi. Viitattu 30.11.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]