Suzuki PV

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Monissa PV:issä näkyy omistajien oma kädenjälki, ja vain harva mopo on enää vakiokunnossa. Tämä mopo on vuoden '97 malli.

Solifer-Suzuki PV50 on pienikokoinen mopo.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1981 Solifer alkoi tuomaan maahan uutta pienipyöräistä kaksitahtimoottorista Suzuki PV:tä Honda Monkeyn haastajaksi. Vuodesta 1979 valmistetusta Suzuki PV50 EPO -mallista[1] jätettiin aikanaan vallinneen 60 kilogramman painorajoituksen takia pois lukuisia osia, muun muassa tavaratelineet, tuoreöljyvoitelupumppu ja -säiliö ja vilkut, jotta painorajoitus ei ylittyisi. Lisäksi mopoon tehtiin rakenteellisia muutoksia, jotta nopeus saataisiin rajoitettua silloiseen 35 kilometriin tunnissa (nyk. 45 km/h)[1].

Honda Monkey:hyn eli "Mankiin" verrattuna Suzuki PV:n etuina olivat kestävämpi iskunvaimennus ja 4-vaihteinen vaihdelaatikko käsikytkimellä - Monkeysta vastaava nelivaihteinen malli saatiin vasta 1987. Japanilaisessa mallissa vaihdelaatikosta löytyi vielä viideskin pykälä, mutta huippunopeuden rajoittamiseksi tämä vaihde poistettiin.

Vuoden 1981 Suzuki PV:n suositushinta oli 3 290 markkaa (noin 1 210 euroa vuonna 2011), ja vuonna 2000 uudesta moposta pyydettiin noin 12 000 markkaa eli noin 2 000 euroa.

Vuosimallit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1981 PV:ssä oli kärjellinen sytytys, joka vaihtui kärjettömään CDI-sytytykseen vuonna 1983. Vielä 1989 mopo oli pysynyt värejä lukuun ottamatta samana. Vuoden 1990 malliin tuli uudenmallinen, neliskulmainen etulamppu joka jollain tasolla onkin PV:n tunnusmerkki. Lisäksi sähköjärjestelmä uudistui, vanhoissa vuosimalleissa jännittensäädin oli 1 - johtoinen, uudemmissa 3 - johtoinen. Vuosina 1981-1993 öljyn sekoitussuhde oli 3%, öljyn laadusta riippuen. Vuonna 1994 jännitteensäätimen paikka vaihtui hieman, ja vuonna 1994, kun mopojen painorajoitus poistui, PV uudistui enemmän: Vanhan, läpättömän sylinterin tilalle tuli läppäsylinteri, kaasuttimeksi vaihdettiin isompi Mikunin 14-millinen SH, vanhan 12-millisen tilalle ja mopo sai viimeinkin tuoreöljyvoitelujärjestelmän. Vuonna 1998 Suzukille ominainen neliskulmainen etulamppu sai väistyä uuden pyöreän tieltä, samoin takalamppu uudistui. Samaan aikaan mopoon vaihtui sähköjärjestelmä joka tuotti 12 voltin jännitteen, ja valot kirkastuivat huomattavasti. Mopo uudistui vielä kerran vuonna 2000, jolloin PV sai muun muassa akun, virtalukon ja vapaavalon mittaristoon. Vuoden 2000 malli jäi viimeiseksi Suomeen tuoduksi, kun EU-direktiivin myötä lakia uudistettiin, niin etteivät PV:n jarrut enää vastanneet vaadittuja, jolloin PV:n valmistus lopetettiin japanissa vuonna 2000.

Suzuki Pv nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suzuki PV on eräs Suomen suosituimmista mopomalleista, vaikkei sitä olekaan uutena saanut sitten vuoden 2000. Halpa hinta, vara- ja viritysosien hyvä saatavuus ja edullisuus yhdistettynä luotettavaan moottoriin ja vahvaan runkoon ovat nostaneet tämän mopon suosioon, jota tuskin osattiin arvailla Soliferilla, kun maahantuontipäätös tehtiin. Vaikka PV:llä on tietyllä tasolla "lelun" maine, ei pelkkä pienipyöräisyys tee moposta huonompaa. PV:tä pidetään myös helposti hajoavana ja jatkuvaa korjausta vaativana, mutta usein kyseessä on käytettynä hankittu, huonosti huollettu ja rakenteellisesti muunneltu mopo.

Suzuki PV on omalla tavallaan ärhäkkämopo, jolla todennäköisesti tullaan ajamaan vielä vuosienkin päästä. Vaikka uudet espanjalaiset Derbit, japanilaiset Yamahat ynnä monet muut isopyöräiset mopot ovatkin varustelutasoltaan aivan omassa luokassaan ja kovaa vauhtia valtaamassa mopomarkkinoita, "peeveet" tulevat todennäköisestikin pitämään pintansa vielä hyvän aikaa. Suzuki PV on nykyään jo historiallinen. Niitä on yhä paljon, mutta nykyään ihmiset ostavat useammin skootterin, tai isopyöräisen mopon. Pv on halpa virittää ja siitä saa helposti tehtyä hyvinkin persoonallisen näköisen mopon.

Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suzuki PV50, vuosimallit '81-'93

  • moottorityyppi: 2-tahtinen
  • Iskutilavuus: 49,9 cm³
  • Sylinterin halkaisija: 41 mm
  • Iskun pituus: 37,8 mm
  • Puristussuhde: 1:6,2
  • Suurin teho 1,1 kW @ 4500rpm
  • Vääntömomentti 2,75 Nm @ 3500rpm
  • Kaasutin: Mikuni VM12SH
  • Pääsuutin: 57,5
  • Voitelu: Kaksitahtiöljyä 1:33 (2,5-3%) bensaan sekoitettuna
  • Polttoainesäiliö: 3,4 litraa
  • Kytkin: Märkä monilevykytkin
  • Vaihteisto: 4-vaihteinen (paikka viidennelle vaihteelle) 1-N-2-3-4-(5)
  • Toisioveto: Ketju
  • Välityssuhde: 11.2(eturatas 13, takaratas 35)
  • Sytytysjärjestelmä: (81-82 kärjet)(83- Kärjetön CDI)
  • Sytytystulppa: NGK,BOSCH BP-6ES
  • Sytytystulpan kärkiväli: 0,6-0,7
  • Sähköjärjestelmän jännite: 6V
  • Renkaat Eturengas: koko 3,50*8, paine: 1,7 bar. Takarengas: koko: 3,50*8, paine: 1,9 bar.

Suzuki PV50, vuosimallit '94-'98

  • Moottorin tyyppi: 2-tahti
  • Iskutilavuus: 49,9cm³ vanhemmissa 49,8
  • Sylinterin halkaisija: 41 mm
  • Iskun pituus: 37,8 mm
  • Puristussuhde: 7,0:1
  • Suurin teho 1,5 kW @ 4500rpm
  • Kaasutin: Mikuni VM14SH
  • Pääsuutin: 72,5
  • Voitelu: Tuoreöljyvoitelujärjestelmä (3%)
  • Polttoainesäiliö: 3,5 litraa
  • Kytkin: Monilevyinen märkäkytkin
  • Vaihteisto: 4-vaihteinen (paikka viidennelle vaihteelle) 1-N-2-3-4-(5)
  • Toisioveto: Ketju
  • Välityssuhde: 10.4 (eturatas 14, takaratas 35)
  • Sytytysjärjestelmä: Kärjetön CDI
  • Sytytystulppa: NGK BP(R)6HS
  • Sytytystulpan kärkiväli: 0,5
  • Sähköjärjestelmän jännite: 6V ('98 ja uudemmissa 12V)
  • Renkaat: Eturengas: koko 3,50*8, paine: 1,7 bar. Takarengas: koko: 3,50*8, paine: 1,9 bar.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]