Hobey Baker

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hobey Baker

Hobart Amory Hare Baker (15. joulukuuta 189221. joulukuuta 1918), paremmin tunnettu nimellä Hobey Baker, oli huomattava yhdysvaltalainen urheilulahjakkuus 1900-luvun alussa. Hän on ainoa ihminen, joka on sekä Hockey Hall of Famen että College Football Hall of Famen jäsen. Yhdysvaltain yliopistokiekkoilun parhaan pelaajan palkinto, Hobey Baker Award, on nimetty hänen mukaansa.


Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syntymä ja koulu-urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hobey Baker syntyi tammikuussa 1892 Bala Cynwydissä Pennsylvaniassa. Hän oli menestyneen verhoilijan Alfred Thonrnton Bakerin ja seurapiirirouva Mary Augusta Pembertonin toinen poika. Hän sai nimensä setänsä, synnytyslääkäri Hobart Amory Haren mukaan.[1]

Alfred ja Mary Bakerin avioliito ajautui ongelmiin, ja he lähettivät Hobeyn ja vuotta vanhemman veljen Thorntonin St. Paul’s School -nimiseen sisäoppilaitokseen New Hampshiren Concordiin. Hobey oli tällöin 11-vuotias.[1]

St. Paul’sissa Hobey Baker tutustui jääkiekkoon, ja 14-vuotiaana hänet nimettiin koulun joukkueeseen, joka voitti Bakerin avulla monet Yhdysvaltain parhaista kouluista ja yliopistoista. Hän harrasti koulussa myös muuta urheilua ja voitti muun muassa St. Paul’sin maastojuoksukilpailun. Hänet valittiin 15-vuotiaana koulun parhaaksi urheilijaksi saavutuksistaan jääkiekossa, baseballissa, amerikkalaisessa jalkapallossa, tenniksessä, uinnissa ja yleisurheilussa.[1]

Princetonin-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bakerin vanhemmat erosivat 1907. Samana vuonna hänen isänsä ajautui taloudellisiin vaikeuksiin, eikä hänellä ollut rahaa lähettää kuin toinen poikansa yliopistoon. Thornton tunnusti veljensä urheilutaidot ja antoi hänelle mahdollisuuden saada opiskelupaikka. Hobey Baker opiskeli isänsä heikon rahatilanteen takia ylimääräisen vuoden St. Paul’sissa ja aloitti opiskelut Princetonissa syksyllä 1910.[2]

Baker keskittyi yliopistossa jääkiekkoon ja amerikkalaiseen jalkapalloon. Hän oli pyrkinyt pelaamaan myös baseballia, mutta yliopistosääntöjen mukaan opiskelija sai pelata vain kahdessa joukkueessa.[1]

Baker voitti heti ensimmäisenä vuotenaan amerikkalaisen jalkapallon Yhdysvaltain-mestaruuden. Baker teki 92 pistettä, joka säilyi koulun ennätyksenä vuoteen 1974. Vuonna 1913 Baker nimettiin joukkueensa kapteeniksi. Kolme vuotta kestäneen amerikkalaisen jalkapallon uransa aikana hän teki 180 pistettä. Princetonin-ennätys kesti vuoteen 1964.[1]

Baker pelasi jääkiekkoa Princetonissa myös kolmen vuoden ajan. Joukkue voitti tuona aikana 27 34 pelaamastaan ottelusta.[2] Princeton voitti keväällä 1914 kansallisen mestaruuden. Jääkiekko-otteluissa ei kerätty virallisia tilastoja, mutta Bakerin on arvioitu tehneen kolmen kauden aikana 120 maalia ja antaneen 100 maalisyöttöä.[1]

Baker valmistui Princetonista keväällä 1914. Hänen pääaineensa olivat historia, politiikka ja taloustiede.[1]

Yliopiston jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmistumisensa jälkeen Baker työskenteli J. P. Morganilla. Samaan aikaan hän pelasi amatöörijääkiekkoa St. Nicholas Hockey Clubissa.[2]

Baker tunnettiin hyvin yliopistosaavutuksistaan, ja St. Nicholasin kotikaukalon viereisessä kyltissä mainostettiin usein Bakerin pelaavan.[1] St. Nicholas pelasi usein myös kanadalaisia ammattilaisjoukkueita vastaan ja voitti ne yleensä.[2] Bakerille tarjottiin jopa National Hockey Associationissa pelanneesta Montreal Canadiensista kolmen kauden ja 20 000 dollarin sopimusta. Baker kieltäytyi tarjouksesta, koska halusi pelata amatöörinä.[1]

Baker kiinnostui 1916 lentämisestä ja liittyi siviili-ilmajoukkoihin. Ensimmäinen maailmansota oli käynnissä kolmatta vuottaan, kun hänestä tuli toukokuussa 1917 Yhdysvaltain armeijan luutnantti.[2] Rintamalle hänet lähetettiin huhtikuussa 1918. Ranska myönsi Bakerille toukokuussa Croix de Guerren. Syyskuussa hän sai johdettavakseen laivueen, johon kuului 26 lentäjää.[1]

Sota loppui marraskuussa 1918, ja Baker kutsuttiin kotiin 21. joulukuuta 1918. Hän ei ollut kuitenkaan halukas palamaan Yhdysvaltaloihin ja päätti suorittaa vielä viimeisen lennon. Hän otti oman koneensa sijaan juuri korjatun koneen, jolle pti tehdä testilento. Lennon aikana koneen moottori meni epäkuntoon.[2] Baker päätti yrittää lentää koneen takaisin tukikohtaan, mutta muutama sata jaardia ennen kentää kone syöksyi nokka edellä maahan. Baker saatiin ulos koneesta, mutta hän kuoli ambulanssissa muutama minuuttia myöhemmin.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k Shea, Kevin: One on One with Hobey Baker Hockey Hall of Fame and Museum. Viitattu 17.5.2016. (englanniksi)
  2. a b c d e f Fimrite, Ron: A Flame That Burned Too Brightly: Hobey Baker found little to live for after starring at Princeton Sports Illustrated. 20.8.2014. Viitattu 17.5.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]