Hjortspring-vene

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Skissi todenmukaisella skaalauksella ja kulmilla 'Hjortspring-veneestä'. Vene on rakennettu 300-400 eaa. ja siten noin 1 200 vuotta aikaisemmin kuin ensimmäiset Skandinaviaan ilmestyneet viikinkilaivat.
Veneiden kalliopiirroksia pohjoismaiselta pronssikaudelta.

Hjortspring-vene on muinainen vene, jonka löysivät ja nostivat ylös maatyöläiset 1880-luvulla turvesuosta Hjortspring Mosesta Alsin saarella, Jyllannin niemimaan itäpuolella. Vasta 1920-luvulla arkeologit saivat vihiä veneestä. Kanootti tyyppinen vene on limilaidoitettu, ja sillä on ollut pituutta noin 19 metriä, mutta vain 14 metriä on säilynyt, ja leveyttä on 2 metriä. Siinä oli mahdollista olla 22-24 hengen miehistö, jotka olivat melonut. Vene, jonka painoksi on arvioitu 550 kiloa, on tehty lehmuksesta. Radiohiilimittauksella veneen on ajoitettu noin vuodelle 350 eaa. Sekä perässä että keulassa on kiinteä ohjausairo.[1]

Löytö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turvesuosta löydetyistä palasista on koottu teräksisen tukirungon avulla vene, jota säilytetään Tanskan kansallismuseossa Kööpenhaminassa. Veneestä löydettiin aseita ja muita sotatarvikkeita, kuten 131 kelttiläistyyppistä neliskulmaista puukilpeä, 33 puusta leikattua kilven keskiötä, 138 rautaista keihäänkärkeä ja kymmenen miekkaa, pieni määrä kauriin sarven palasia ja jäänteitä rengashaarniskasta. Aseiden suuren määrän vuoksi ajatellaan, että vene on upotettu uhrina. Vene on hyvin samantyyppinen kuin pronssikauden skandinaavisissa kalliopiirroksissa kuvatut veneet. Vene on myös vanhin tunnettu limilaidoitettu alus. Laitalautoja on kaksi kappaletta, ja ne ovat koko veneen mittaiset. Laudat on sidottu yhteen niinisidoksilla ja punoksin laudoissa olevien reikien avulla.[1] Mitään metalliosia ei ole käytetty. Saumat on tiivistetty tervatulla villalla. Kaaripuut on tehty joustavista mutta tukevista oksista, ja ne on kiinnitetty pohjalautaan. Laitoja yhdistivät ja rakennetta tukevoittivat kiinteät penkit. Laidat kohoavat noin 70 senttiä kölistä. Venetyyppi on helppo käsittää nopeakulkuiseksi ja ketteräksi sota-alukseksi, jolla vietiin iso joukko sotureita kohteeseen. Laivan kulkusuunta voidaan symmetrisen rakenteen vuoksi vaihtaa nopeasti melojien kääntyessä ympäri. Keulan ja perän kaksoispuurakennetta ei ole pystytty selittämään.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Graham, Ian: ”Nydamin laiva”, 50 laivaa, jotka muuttivat historian kulun, s. 19. Suom. Jyrki K. Talvitie. Kustannus Oy Minerva, 2016. ISBN 978-952-312-410-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]