Hiippakuntakokous

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hiippakuntakokous on ennen vuotta 2004 toiminut jokaisessa Suomen ev.-lut.kirkon hiippakunnassa vuosittain kokoontuivat maalikkojen vuosittain kokoontuva maalikkojen ja pappien kokous, jonka tarkoituksena on kirkkolain mukaan edistää kirkollista työtä hiippakunnassa. Hiippakuntakokouksen korvasi vuoden 2004 hiippakuntahallintouudistuksessa hiippakuntavaltuusto.

Hiippakuntakokousta kuvataan tässä sellaisena kuin se oli vuoden 1994 kirkkojärjestyksessä (19 luvun 12 - 17 §).

Jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiippakuntakokouksen jäseniä olivat

Maallikkoedustajan tuli olla vaalikelpoinen seurakuntansa luottamustoimeen. Maallikkoedustajat valittiin rovastikunnittain tuomiokapitulin määräämän jaon mukaan. Kukin rovastikunta sai yhden paikan ja muut paikat jaettiin rovastikuntien kesken niiden väkiluvun osoittamassa suhteessa.

Äänioikeus maallikkoedustajien vaalissa oli valitsijoilla, joita kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto valitsi yhden seurakunnan väkiluvun kutakin alkavaa 5000 henkeä kohti. Varahenkilöitä valittiin kolme.

Pappisedustajien vaalissa äänioikeutettuja olivat hiippakunnan papit.

Kokoontuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiippakuntakokoukset kokoontuivat vain joka viides, ja niillä oli laaja lausunnonanto-oikeus kirkolliskokouksen käsiteltäväksi tulevissa asioissa. Sen kutsui koolle piispa. Piispa toimi kokouksen puheenjohtajana. Varapuheenjohtajana toimi toimikaudeksi valittu maallikkoedustaja.

Kokoustyöskentelyä varten kokous hyväksyi itselleen työjärjestyksen.

Aloiteoikeus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiippakuntakokouksen käsiteltäväksi asioita saivat esittää tuomiokapituli, rovastikuntakokous ja hiippakuntakokouksen jäsen.

Tehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiippakuntakokouksen tarkoituksena oli edistää kirkollista työtä hiippakunnassa. Käytännössä sen merkittävin tehtävä oli käsitellä rovastikuntakokousten sille lähettämiä aloitteita, jotka koskivat hiippakunnallista työtä tai kirkon järjestysmuodon muuttamista. Hiippakuntakokouksella oli oikeus tehdä aloitteita kirkolliskokoukselle.

Hiippakuntakokous asetti hiippakunnallista työtä varten toimikuntia.

Hiippakunnasta kirkkohallitukseen valittavan määräaikaisen jäsenen vaalia varten hiippakuntakokous asetti ehdolle kolme maallikkoa. Valinnan suoritti kirkolliskokous.


Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]