Hiilivapaa Suomi
Hiilivapaa Suomi on ilmastokampanja, jonka tavoitteena on kansalaisaktivismin avulla sitouttaa suuripäästöisimpiä suomalaisyrityksiä Pariisin ilmastosopimuksen mukaiselle polulle, jossa maapallon lämpötilan nousu rajataan 1,5 asteeseen. Hiilivapaa Suomi on perustettu Maan ystävien ja Greenpeacen Hiilivapaa Helsinki -kampanjan jatkeeksi vuonna 2016.[1][2] Hiilivapaa Helsinki -kampanja myötävaikutti Hanasaaren hiilivoimalan sulkemispäätökseen vuonna 2015.[3]
Tavoite[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2021 Hiilivapaan Suomen kohdeyrityksenä on valtionyhtiö Fortum[4], joka omistaa saksalaisen tytäryhtiönsä Uniperin kautta fossiilisia voimalaitoksia Euroopassa ja Venäjällä.[5] Kampanjan tavoitteena on, että Fortum ja Uniper tekevät kivihiilen ja maakaasun alasajolle tiekartan, joka sisältää oikeudenmukaisen siirtymän työntekijöille.[4]
Energiayhtiö Fortum asetti vuoden 2020 strategiassaan tavoitteeksi, että yhtiö on toiminnassaan hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Fortumin uusi strategia on Hiilivapaa Suomi -kampanjan mielestä riittämätön.[6] Kampanja ja muut ympäristöjärjestöt vaativat, että valtio puuttuu Fortumin ja muiden valtionyhtiöiden toimintaan omistajaohjauksen kautta ja varmistaa, että ne laativat suunnitelman fossiilisten energialähteiden alasajosta.[4][7]
Hiilivapaa Suomi on lisäksi vastustanut turpeen käyttöä energiantuotannossa.[8]
Kampanja kannustaa Euroopan maita ja EU:ta irtautumaan ECT-sopimuksesta.[9]
Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kampanja tuottaa tietoa ja valmiita muutosesityksiä päättäjille päätöksenteon tueksi. Kampanjan edustajat ovat tavanneet poliitikkoja ja käyneet puhumassa valtuustoryhmien kokouksissa.[3]
Vuonna 2020 Hiilivapaa Suomi lähestyi yhdessä muiden järjestöjen kanssa Fortumin uutta toimitusjohtajaa Markus Rauramoa kirjeitse. Järjestöt vaativat, että Fortum ja Uniper luopuvat hiilivoimasta viipymättä, sulkien viimeisenkin voimalaitoksen vuoteen 2030 mennessä, ja sopeuttavat liiketoimintansa Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseksi.[10]
Vuonna 2021 kampanja pyysi Fortumin osakkeenomistajia kuten suomalaisia eläkeyhtiöitä äänestämään Fortumin yhtiökokouksessa hallituksen vastuuvapauden myöntämistä vastaan.[11]
Hiilivapaa Suomi on osallistunut mielenilmauksiin muun muassa Uniperin omistaman, saksalaisen Datteln 4 -kivihiilivoimalan avaamisen vastustamiseksi.[12]
Vuosina 2017-2019 Hiilivapaa Suomi kampanjoi kunta- ja eduskuntavaaleissa tavoitteenaan saada mahdollisimman monta ilmastomyönteistä ehdokasta kunnanvaltuutetuiksi ja kansanedustajiksi, jotta kivihiilestä ja turpeesta luovuttaisiin kuntien energiantuotannossa.[13][14]
Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hiilivapaa Suomi on Maan ystävien ilmastokampanja, ja sillä on vuonna 2021 kaksi palkattua työntekijää. Ilmastokampanjan hallintoa hoitaa ilmastokampanjan ohjausryhmä. Päätökset ilmastokampanjan isoista linjoista ja budjetista sekä ohjausryhmän kokoonpanosta ja ilmastokampanjavastaavista tehdään vuosittain Maan ystävien ilmastokampanjatapaamisessa.[15] Äänivaltaa päätöksenteossa voivat käyttää Maan ystävien jäsenet.[16]
Maan ystävät saa rahoituksensa ministeriöiltä saaduista yleis- ja toiminta-avustuksista, säätiöiltä ja muilta yhdistyksiltä, jäsenmaksuista ja järjestön omasta varainkeruusta.[17][18]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Hiilivapaan Suomen kampanjapäivä keräsi kokoon ilmastoaktivisteja hiilivapaasuomi.fi. Viitattu 23.5.2021.
- ↑ Hiilivapaa Suomi - Maan ystävät maanystavat.fi. Viitattu 23.5.2021.
- ↑ a b Antti Saarelainen: ”ETTÄ NEHÄN ON HELKKARI MEIDÄN LAITOKSIA” Kuntaomisteisen energiayhtiön omistajaohjaus energiademokratiana – tapaus Helen, s. 17. Yhteiskuntamaantieteen pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, 2019. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c Fortum - Hiilivapaa Suomi hiilivapaasuomi.fi. Viitattu 23.5.2021.
- ↑ Ympäristöjärjestöt laskivat: Fortum on Uniper-kaupan myötä yksi Euroopan saastuttavimmista yhtiöistä YLE Uutiset. Viitattu 23.5.2021.
- ↑ Energiayhtiö Fortum pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä – Ympäristöjärjestöt pettyivät uuteen strategiaan YLE Uutiset. Viitattu 23.5.2021.
- ↑ Saksalaisjärjestöt peräävät Suomelta valtio-omistajan vastuuta: Fortumin ostama Uniper päästää enemmän hiilidioksidia kuin koko Suomi YLE Uutiset. Viitattu 23.5.2021.
- ↑ Helsinki sanoi turpeelle ei – fossiilisten polttoaineiden aika on ohi Suomen luonnonsuojeluliitto. Viitattu 23.5.2021.
- ↑ Yli miljoona ihmistä kehottaa Euroopan maita ja EU:ta vetäytymään ECT-sopimuksesta - Hiilivapaa Suomi hiilivapaasuomi.fi. Viitattu 23.5.2021.
- ↑ Järjestöjen kirje toimitusjohtaja Markus Rauramolle: Fortumin ja Uniperin suljettava hiilivoimalat ja sitouduttava Pariisin ilmastosopimukseen - Hiilivapaa Suomi hiilivapaasuomi.fi. Viitattu 23.5.2021.
- ↑ Avoin kirje Fortumin omistajille: Fortum ei ansaitse vastuuvapautta - Hiilivapaa Suomi hiilivapaasuomi.fi. Viitattu 23.5.2021.
- ↑ Fortumin yhtiökokous hylkäsi WWF:n ympäristöehdotuksen, minkä seurauksena pääkonttorilla osoitettiin mieltä virtuaalisesti – mielenosoitus lähti viraaliksi Helsingin Sanomat, Nyt.fi. Viitattu 23.5.2021.
- ↑ Hiilivapaa kuntapolitiikka - Hiilivapaa Suomi hiilivapaasuomi.fi. Arkistoitu 23.5.2021. Viitattu 23.5.2021.
- ↑ Nyt nimien kirjaan merkitään taas: tuhma vai ilmastokiltti, ajatelkaas! Vihreä Lanka. Viitattu 23.5.2021.
- ↑ Kampanjat maanystavat.fi. Viitattu 23.5.2021.
- ↑ Maan ystävien ilmastokampanjatapaaminen 8.9. maanystavat.fi. Viitattu 23.5.2021.
- ↑ Talous maanystavat.fi. Viitattu 23.5.2021.
- ↑ Wayback Machine - arkistoitu tieto opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisojärjestöille suunnatun valtionavustuksen saajista 2012-2018 minedu.fi. Arkistoitu 16.5.2018. Viitattu 23.5.2021.