Herschel

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee avaruusteleskooppia. Herschel on myös asteroidi.
Herschel
Herschel Space Observatory.jpg
Organisaatio: ESA
Tehtävätyyppi: Infrapunaobservatorio
Kohde: Lagrangen piste L2
Laukaisu: 14. toukokuuta 2009
Laukaisualus: Ariane 5 ECA
Tehtävän kesto: 3 vuotta[1]
Massa: 3250 kg
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto

Herschel oli ESAn infrapuna-aallonpituusalueen avaruusobservatorio. Mission alkuperäinen nimi oli Far Infrared and Sub-millimetre Telescope (FIRST). Satelliitti sai nimensä tähtitieteilijä William Herscheliltä, joka löysi värien lämpötilaa tutkiessaan infrapunasäteilyn. Satelliitti laukaistiin Planck-satelliitin kanssa Guyanan avaruuskeskuksesta 14. toukokuuta 2009.[2][3] Herschel lopetti toimintansa huhtikuussa 2013 käytettyään loppuun jäähdytyksessä tarvittavan nestemäisen heliumin varastonsa.[1]

Satelliitti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herschel satelliitti on 7,5 m korkea ja poikkileikkaukseltaan 4 m × 4 m. Se painaa 3250 kg. Satelliittin hyötykuormaan kuuluu infrapunateleskooppi ja kolme tieteellistä instrumenttia. Herschelin toiminta-aika oli kolme vuotta. Vuosittain se saattoi tehdä 7000 tuntia mittauksia.

Herschel sijoittuu avaruudessa toiseen Lagrangen pisteeseen, L2, joka on Maa-Aurinko-järjestelmässä 1,5 miljoonaa kilometriä Maasta, poispäin Auringosta.

Tieteellinen tehtävä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herschelin edeltäjiin kuuluu hollantilais-yhdysvaltalais-brittiläinen IRAS, joka laukaistiin 1983 ja mittasi 250 000 taivaan infrapunakohdetta. Marraskuussa 1995 ESA laukaisi edellisen infrapunaobservatorionsa Infrared Space Observatory (ISO). Heinäkuussa 2003 NASA laukaisi Space Infrared Telescope Facility (SIRTF) infrapunaobservatorionsa.

Herschelin optiikka edustaa kaukoputken osalta Cassegrain-tyyppiä, jonka pääpeilin halkaisija on 3,5 metriä. Peilin aihion valmistukseen käytetty materiaali on avaruusteleskoopille ominaisesti kevyestä mutta kestävästä piikarbidista. Peilin erittäin vaativa hiontatyö on suomalaisen avaruusoptiikan asiantuntijan Tapio Korhosen käsialaa. Peili on työstetty hänen johtamassaan Opteon-yrityksessä, joka toimii Tuorlan observatoriossa.[4]

Satelliitin kolme intrumenttia ovat

  • Photodetector Array Camera and Spectrometer (PACS), joka on Saksan Max Planck -instituutin valmistama.
  • Spectral and Photometric Imaging REceiver (SPIRE), joka on Cardiffin yliopiston (Englanti) valmistama.
  • Heterodyne Instrument for the Far Infrared (HIFI), joka on hollantilaisen SRON-instituutin valmistama. Satelliitin laukaisun jälkeen tämä laite lakkasi toimimasta ja vasta tammikuun alussa 2010 eli 160 toimimattoman päivän jälkeen sen toiminta alkoi uudestaan. [5] Koska satelliitin tiedelaitteiden käyttöikä on rajattu pariin vuoteen niiden jäähdystysnesteen kulumisen takia, tieteellisten mittausten määrä tällä laitteella ilmeisesti väheni merkittävästi. Tämä ehkä heikentää kahden muunkin mittalaitteen datan laatua, koska alunperäinen tarkoitus on ollut tehdä mittauksia eri aallonpituuksilla samaan aikaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]