Henrik Lilius (professori)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Henrik Lilius opponoimassa väitöstilaisuutta vuonna 1985.

Johan Henrik Lilius (s. 3. helmikuuta 1939 Viipuri) on suomalainen valtionarkeologi, professori ja rakennushistorioitsija.[1]

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lilius on toiminut Suomen Rooman-instituutin (Villa Lante) johtajana vuosina 1972–1976, Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin historian professorina vuosina 1975–1983,[2] Helsingin yliopiston taidehistorian professorina 1983–1993[3], Suomen Ateenan-instituutin johtajana 1992 sekä Museoviraston pääjohtajana ja valtionarkeologina vuosina 1993–2003.

Henrik Lilius kävi Heinolan lukiota, josta pääsi ylioppilaaksi 1957.lähde?[4] Hän valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1964 ja väitteli Raahen Pekkatorista vuonna 1967.[5] Lilius aloitti työuransa Muinaistieteellisessä toimikunnassa eri tehtävissä 1959-1965. Valtion humanistisessa toimikunnassa hän työskenteli tutkijana 1966-1972.[6]

Henrik Liliuksen ja hänen puolisonsa, ruotsin kielen kääntämisen ja tulkkauksen entisen professorin Pirkko Laine Liliuksen[7][8] (s. 1939) poika on tietotekniikan professori Johan Lilius (s. 1964).[9]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Birgittinekyrkan i Nådendal. SMYA – FFT, Helsingfors 1969.
  • Lilius, Henrik ym. (toim.): Antiikin kulttuurihistoria. Helsinki: WSOY, 1981. ISBN 951-0-08638-X.
  • Suomalaisen koulutalon arkkitehtuurihistoriaa: kehityslinjojen tarkastelua keskiajalta itsenäisyyden ajan alkuun. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 83, Suomen muinaismuistoyhdistys 1982. ISBN 9519056513
  • Esplanadi 1800-luvulla, Helsinki, Esplanaden på 1800-talet, Helsingfors, The Esplanade during the 19th century, [Rungsted Kyst]; Hki: Anders Nyborg, 1984.
  • Lilius, Henrik & Riska, Tove: Suomalainen puukaupunki. Trästaden i Finland. The Finnish Wooden Town. Anders Nyborg A/S, Rungsted Kyst, Danmark 1985. ISBN 9788785176233
  • Joensuu 1848-1890: Erään suomalaisen puukaupungin vaiheita. Pohjois-Karjalan museo 1984.
  • Carl Ludvig Engel, 1778-1840 (toim.). Opetusministeriö 1990.
  • Kuinka tutkia nykytaidetta. Esitelmiä ja keskusteluja. Helsingin yliopiston taidehistorian laitos 1991.
  • Kaupan arkkitehtuuria suomalaisessa puukaupungissa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2003.
  • Raahen Pekkatori. Raahe-seura ry. 2006. ISBN10 951-9825517, ISBN13 978951-9825519

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 395–396. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  2. Arkkitehtuurin koulutusohjelma. Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma. Opinto-opas 2006–2007 (pdf) Teknillinen korkeakoulu. Viitattu 29.11.2008.
  3. Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesluettelo 1918–2000 Helsingin yliopisto. Viitattu 29.11.2008.
  4. 60-vuotias | Pääjohtaja teki hurjan hypyn Helsingin Sanomat. 2.2.1999. Viitattu 20.6.2021.
  5. 60-vuotias | Pääjohtaja teki hurjan hypyn Helsingin Sanomat. 2.2.1999. Viitattu 20.6.2021.
  6. 60-vuotias | Pääjohtaja teki hurjan hypyn Helsingin Sanomat. 2.2.1999. Viitattu 20.6.2021.
  7. ESITE www.ling.helsinki.fi. Viitattu 20.6.2021.
  8. Katri Nissilä: Lahjoitukset vuonna 2016 Kansalliskirjasto. 2.3.2017. Viitattu 20.6.2021.
  9. Lasse Pajala, John Lagerbohm, Ulla Strengell-Silainen (toim.): Kuka kukin on 2011, s. 527. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-24712-8.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]