Heimtalin kartano

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Heimtalin kartanon päärakennus

Heimtalin kartano (vir. Heimtali mõis, saks. Heimthal) on kartano Viljandin kunnassa, Viljandimaalla Virossa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartano mainitaan asiakirjoissa jo vuonna 1528. Se kuului vuodesta 1789 aina maareformiin asti von Sievers -suvulle. Nimen kartanolle antoi Peter Reinhold von Sievers rakastettunsa Luise Heimenthalin mukaan. Päärakennuksen suunnitteli sama mies saatuaan ensin kirjeitse J.W. Goetheltä vihjeitä arkkitehtuuriin liittyvästä kirjallisuudesta. Rakennus valmistui vuonna 1855. Aikoinaan kartanoon kuului yli 40 sivurakennusta. Nykyisin päärakennuksessa toimii Heimtalin koulu.

Heimtalin entinen kehätalli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heimtalin kehätalli

Lähes raunioina ollut kehänmuotoinen kivestä ja tiilestä vuosina 1858-1861 pystytetty tallirakennus korjattiin 2010-luvulla. Pyöreän rakennuksen läpimitta on lähes 200 metriä. Nykyään siellä sijaitsee urheilusali, kirjasto ja hevoskasvattamo.

Heimtalin entinen juustola[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heimtalin kartanon juustola

Kartanon entisessä puistossa on ulkonäöltään mielenkiintoinen rakennus, jota usein on kutsuttu metsästyslinnaksi tai viinapolttimoksi. Se on kuitenkin rakennettu kartanon juustolaksi vuosina 1857-1858. Sveitsiläinen juustomestari Johann Hoferin johdolla täällä valmistettiin juustoa tiettävästi aina vuoteen 1938 saakka. Suorakaiteen muotoisen rakennuksen neljässä kulmassa on suuret massiiviset pyöreät tornit, jotka on tehty harmaasta kivestä. Juustola, joka kunnostettiin ravintolaksi 1980-luvulla, on nykyisin yksityisomistuksessa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkeläinen, Tapio: Tapion matkassa Viljandiin ja Mulgimaalle. Solnessi, 2014. ISBN 978-9949-9583-4-4.