Heimo (biologia)
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Heimo (lat. familia, engl. family) on eliöiden tieteellisen luokittelun yksikkö, joka on laajempi kuin suku, mutta suppeampi kuin lahko. Jokaiseen lahkoon kuuluu siis yksi tai useampi heimo, jokaiseen heimoon yksi tai useampi suku ja jokaiseen sukuun yksi tai useampi laji.
Käsitteen historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Termiä famila (heimo) käytti biologiassa ensimmäisenä ranskalainen kasvitieteilijä Pierre Magnol vuonna 1689 ilmestyneessä teoksessaan Prodromus historiae generalis plantarum, in quo familiae plantarum per tabulas disponuntur. Siinä hän luokitteli tuntemansa kasvit 76 heimoon. Tieteellisen luokittelun eri tasot ja niiden nimitykset olivat tuohon aikaan vielä vakiintumattomat, ja teoksensa esipuheessa Magnol mainitsikin, että nämä "heimot" voitaisiin edelleen yhdistää laajemmiksi ryhmiksi, joista hän käytti nimitystä suku (lat. genus, monikossa genera). Täten suku olisi siis laajempi yksikkö kuin heimo, päinvastoin kuin nykyisessä luokittelussa.
Nykyisessä merkityksessään termiä heimo käytti kuitenkin ensimmäisenä Ernst Haeckel, etenkin vuonna 1894 ilmestyneessä teoksessaan Die systematische Phylogenie, jota yleensä pidetään hänen parhaana teoksenaan. Tämän jälkeen termistö vakiintui nopeasti, ja jo 1900-luvun alussa heimon käsitettä käytettiin aivan yleisesti nykyisessä merkityksessään. Termien merkitykset on virallisesti määritelty standardeissa, joiden nimet ovat International Code of Botanical Nomenclature ja International Code of Zoological Nomenclature.
Heimojen nimet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Melkein kaikki heimot ovat saaneet nykyiset tieteelliset nimensä jonkin siihen kuuluvan suvun mukaan. Tämän suvun nimeen lisätään silloin kasviheimoilla pääte -aceae ja eläinheimoilla pääte -idae. Tästä on muutamia poikkeuksia, jolloin heimon nimi johtuukin jonkin siihen kuuluvan lajin nimestä. Esimerkiksi hernekasvien heimon nimi Fabaceae johtuu härkäpavun lajinimestä Vicia faba.
Muutamilla kasviheimoilla on myös vanhat rinnakkaisnimet, joita yhä toisinaan käytetään. Niinpä hernekasvien heimosta käytetään myös nimeä Leguminosae ja heinäkasveista Poaceae-nimen ohella myös nimeä Graminaceae. Nämä nimet johtuvat näille heimoille ominaisista hedelmätyypeistä, hernekasvien paloista ja heinäkasvien jyvistä.
Heimojen suomenkieliset nimet muodostetaan yleensä lisäämällä heimon tyyppisuvun nimeen sana -kasvit tai -eläimet. Muutamista heimoista käytetään suomessa kuitenkin vakiintuneesti kukan tai kukinnon rakenteeseen viittaavia nimiä, kuten huulikukkaiskasvit, ristikukkaiskasvit ja sarjakukkaiskasvit.
Joitakin tunnetuimpia kasviheimoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- asterikasvit eli mykerökukkaiskasvit (Asteraceae)
- heinäkasvit (Poaceae, syn. Graminaceae)
- hernekasvit (Fabaceae, syn. Leguminosae)
- huulikukkaiskasvit (Lamiaceae)
- kanervakasvit (Ericaceae)
- kämmekkäkasvit (Orchidaceae)
- mäntykasvit (Pinaceae)
- palmukasvit (Arecaceae, syn. Palmaceae)
- ristikukkaiskasvit (Brassicaceae, syn. Cruciferae)
- ruusukasvit (Rosaceae)
- sarakasvit (Cyperaceae)
- sarjakukkaiskasvit (Apiaceae, syn. Umbelliferae)