Heikki Häyrynen (keräilijä)
Heikki (Henrik) Häyrynen (8. toukokuuta 1874 Mikkeli – 17. heinäkuuta 1943 Kerimäki) oli Romu-Heikin nimellä tunnettu Kerimäen nimismies, sotakamreeri, vanhojen esineiden keräilijä ja luonnonsuojelun harrastaja.[1][2][3]
Heikki Häyrysen vanhemmat olivat kultaseppä, myöhemmin kauppias Adam Johan Häyrinen (1832–1896) ja Eva Aurora Alander (1838–1916). Hän oli naimisissa Pikku-Julia (Lilli) Bährin (1874–1953) kanssa. Heikki Häyrysen sisar Liisa (Elise) oli naimisissa säveltäjä Oskar Merikannon kanssa ja Lilli Häyrysen sisar Anna oli naimisissa arkkitehti Josef Stenbäckin kanssa.[1][3]
Häyrynen oli nimismiehenä Kangasalla 1903–1914, Sysmässä 1914–1916 ja Kerimäellä 1916–1940. [1]
Häyrynen keräsi muun muassa tyylihuonekaluja, taidetta, talonpoikaisia käyttöesineitä ja myllynkiviä. Keräilyharrastuksensa vuoksi häntä alettiin kutsua Romu-Heikiksi. Hän lahjoitti keräämiään esineitä Suur-Savon museolle Mikkeliin, Turun museolle ja Kansallismuseolle. Lilli Häyrysen kuoltua omaisuus museolahjoituksia lukuun ottamatta myytiin huutokaupalla ja saadut varat lahjoitettiin testamentin perusteella hyväntekeväisyyteen.[1][2]
Kerimäellä Häyrysillä oli Rauhalinna-niminen vuosina 1856–1858 rakennettu koti- ja virkatalo lähellä Kerimäen kirkkoa. He ostivat 1920-luvulla Puruvedessä sijaitsevat Hytermän saaret (Suuri-Hytermä, Pieni-Hytermä, Laviasaari) ja rakensivat sinne kesähuvilansa. Saarille siirrettiin ajan myötä lähiseudulta tuotuja vanhoja rakennuksia muun muassa vanhoja aittoja ja tuulimylly. Saaren rakennuksiin tuotiin myös vanhaa esineistöä niin että sinne muodostui yksityinen ulkomuseo. Vuonna 1937 Iso-Hytermän rantaan valmistui Romu-Heikin suunnittelema ja rakennuttama yli seitsenmetrinen kivistä ja myllynkivistä muurattu "Työnmuisto – menneiden ja tulevien sukupolvien työlle omistettu muistomerkki". Häyryset aikoivat viettää eläkepäivänsä Hytermässä mutta huhtikuussa 1942 Hytermän huvila ja sinne kootut esineet tuhoutuivat tulipalossa. Muut ulkomuseorakennukset kuitenkin säästyivät. [1][2]
Heikki Häyrynen oli mukana perustamassa Suomen Luonnonsuojeluyhdistystä ja hän perusti vuonna 1932 Hytermään Mikkelin läänin ensimmäisen luonnonsuojelualueen.[1][2]
Häyrysen kuoltua hänen entisessä virkatalossaan Rauhalinnassa on toiminut muun muassa verotoimisto ja käsityökeskus. Talo kunnostettiin vuosina 1985–1986 vuonna 1982 perustetun Suomen Järvikalastusmuseon käyttöön. Museo lakkautettiin 2017.[4] Heikki Häyrysestä on tehty musiikkinäytelmä Romu-Heikki, jonka on kirjoittanut Anneli Huopalainen ja säveltänyt Hannu Pohjannoro. Näytelmän ensi-ilta oli maaliskuussa 1978 Savonlinnan teatterissa.[5]
Heikki ja Lilli Häyrynen haudattiin Hytermän saariin kuuluvalla Laviansaarella sijaitsevalle yksityiselle hautausmaalle. Sinne on haudattu myös kaksi heidän koiraansa.[1][2]
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Helmi Kanerva : Romu-Heikistä (Heikki Hyvärinen) ja hänen Hytermästään. Savonlinnan kirjapaino, Savonlinna 1968, 2. painos 1969, 3. tark. painos 1975 ja uud. nimellä Romu-Heikistä ja hänen Hytermästään, 4. painos 2001 toimittanut, johdannon ja lyhennelmätekstin laatinut Reijo Pakarinen. ISBN 952-91-3563-7
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Reijo Pakarinen : Romu-Heikistä ja hänen Hytermästään (Web Archive)
- ↑ a b c d e Eva Pursiainen : Hytermä Romu-Heikin maailma, Yle Egenland 16.12.2018
- ↑ a b Geni.com : Heikki Aataminpoika Häyrynen
- ↑ Etelä-Savon kulttuuriperintötietokanta : Rauhalinna, Romu-Heikin talo
- ↑ Näytelmät.fi : Romu-Heikki
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Salaperäinen saari. Vanha vallesmanni ikuistaa menneisyyttä, Seura, 08.09.1937, nro 36, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Luontoon.fi : Hytermä