Heikki Haavio
Kaarlo Heikki Haavio (9. maaliskuuta 1901 Tottijärvi – 17. huhtikuuta 1977) oli suomalainen rehtori.[1][2]
Haavion vanhemmat olivat Yläneen kirkkoherra, rovasti Kaarle Haavio (1860–1934) ja Anna Lyydia Ahlgren (1874–1906). Hän pääsi ylioppilaaksi 1921 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1925 ja filosofian maisteriksi 1927.[1][3]
Haavio oli Saarijärven yhteiskoulussa opettajana ja rehtorina 1926–1945 sekä Turun klassillisessa lyseossa vanhempana lehtorina vuodesta 1945 alkaen ja vararehtorina vuodesta 1949 alkaen sekä myöhemmin koulun rehtorina. Hän oli Turun historiallisen yhdistyksen sihteerinä 1947–1952.[1]
Heikki Haavio oli naimisissa vuodesta 1927 filosofian maisteri Vilma Annikki Koskisen kanssa. Haavion veljiä olivat rovasti Jaakko Haavio ja professori Martti Haavio. [1]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Matti Taipale : suomalaisuusmies ja kansanrunoilija. Porvoo 1932
- Saarijärven Yhteiskoulu 25-vuotias teoksessa Kertomus lukuvuosista 1908-1933, Saarijärven yhteiskoulun vuosikertomus 1932-1933. Jyväskylä 1933
- Eräs isonvihan aikainen kansantarina historiallisten lähteitten valossa. Turun Historiallinen Arkisto X, 1948
- Rehtorin muistelmat. WSOY 1968
Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Paul Eipper : Lapsia ; kolmekymmentäkaksi Hedda Waltherin taidevalokuvaa ; suom. Vilma ja Heikki Haavio. WSOY 1929
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Kuka kukin on 1954
- ↑ Heikki Haavion ja hänen vaimonsa hautakivi Turun hautausmaalla, Suomen Sukututkimusseuran Hautamuistomerkkien dokumentointihanke (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Haavio, Kaarlo. Suomen papisto 1800–1920 -verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2017 (viitattu 11.12.2018)