Hedoninen oravanpyörä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hedoninen oravanpyörä, joka tunnetaan myös nimellä hedoninen adaptaatio tai hedoninen juoksumatto, on ihmisillä havaittu taipumus palata nopeasti suhteellisen vakaaseen onnellisuuden tasoon huolimatta merkittävistä positiivisista tai negatiivista tapahtumista tai elämän muutoksista. [1] Tämän teorian mukaan henkilön vaurastuessa myös odotukset ja toiveet kasvavat samanaikaisesti, mikä ei johda pysyvään onnellisuuteen. Brickman ja Campbell loivat termin esseeään "Hedonic Relativism and Good Society" (1971). [2] 1990-luvun lopulla konseptia muutti brittiläinen psykologi Michael Eysenck, jolloin teoria muovautui nykyiseen muotoonsa ja siitä tuli nykyinen "hedonisen oravanpyörän teoria", joka vertaa onnellisuuden harjoittamista juoksumatolla olevaan henkilöön, joka joutuu kävelemään vain pysyäkseen samassa paikassa.

Hedoninen (tai onnellisuuden) ohjearvo on saanut kiinnostusta koko positiivisen psykologian alalla, jossa sitä on kehitetty ja hiottu edelleen. [3] Koska hedoninen sopeutuminen yleisesti ottaen osoittaa, että muuten merkittävät tapahtumat eivät vaikuta merkittävästi henkilön pitkäaikaiseen onnellisuuteen, positiivinen psykologia on keskittänyt tutkimuksensa asioiden löytämiseen, jotka voivat johtaa pysyviin muutoksiin onnen tasoilla.

Yleiskatsaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hedoninen sopeutuminen on prosessi tai mekanismi, joka vähentää emotionaalisten tapahtumien affektiivista vaikutusta. Yleisesti ottaen hedoninen sopeutuminen sisältää onnen "ohjearvon", johon pohjautuen ihmiset säilyttävät koko elämänsä ajan jatkuvan onnen tason huolimatta tapahtumista, jotka tapahtuvat heidän ympäristössään. [2] [4] Hedonisen sopeutumisen prosessi hahmotetaan usein juoksumatolla, koska tietyn onnen tason ylläpitämiseksi on jatkuvasti tehtävä työtä. Toinen hahmotustapa on konseptualisioida hedoninen sopeutuminen toimivaksi samalla tavalla kuin termostaatti (negatiivinen takaisinkytkentä), joka toimii yksilön onnellisuuden ohjearvon ylläpitämiseksi. Yksi positiivisen psykologian tärkeimmistä huolenaiheista on määritellä, miten ylläpitää tai nostaa onnea, ja millaisia käytännöt johtavat kestävään onneen.  

Hedoninen sopeutuminen voi tapahtua monin eri tavoin. Yleensä prosessi sisältää kognitiivisia muutoksia, kuten arvojen, tavoitteiden, huomion ja tilanteen muutoksen. [5] Lisäksi neurokemialliset prosessit desensitisoivat aivojen yli-stimuloituja hedonisia reittejä, mikä mahdollisesti estää voimakkaiden positiivisten tai negatiivisten tunteiden jatkuvan korkean tason. [6] Sopeutumisprosessi voi tapahtua myös siten, että ihmiset pyrkivät rakentamaan rationaaleja, joiden mukaan heiltä puuttuu enemmän tarpeita kuin mitä todellisuudessa heillä on. Sosiaalitieteilijä Gregg Easterbrook kutsuu tätä prosessia nimellä "runsauden kieltäminen". [7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Rosenbloom, Stephanie. "But Will It Make You Happy?", August 7, 2010. Luettu August 16, 2010. 
  2. a b Brickman; Campbell: Hedonic relativism and planning the good society, s. 287–302. New York: Academic Press, 1971.
  3. Lykken, David; Tellegen, Auke (1996). "Happiness Is a Stochastic Phenomenon" (PDF). Psychological Science. 7 (3): 186–189. CiteSeerX 10.1.1.613.4004. doi:10.1111/j.1467-9280.1996.tb00355.x. Archived from the original on 2016-05-15.
  4. Kuhn, Peter; Kooreman, Peter; Soetevent, Adriaan; Kapteyn, Arie (2011). "The Effects of Lottery Prizes on Winners and Their Neighbors: Evidence from the Dutch Postcode Lottery" (PDF). American Economic Review. 101 (5): 2226–2247. CiteSeerX 10.1.1.163.1144. doi:10.1257/aer.101.5.2226. Archived from the original on 2016-05-15.
  5. Frederick, Shane; Loewenstein, George (1999). "Hedonic Adaptation" (PDF). In Kahneman, Daniel; Diener, Edward; Schwarz, Norbert (eds.). Well-Being: Foundations of Hedonic Psychology. New York, NY: Russell Sage Foundation. pp. 302–329. ISBN 9781610443258.
  6. Solomon, Richard L.; Corbit, John D. (1974). "An opponent-process theory of motivation: I. Temporal dynamics of affect". Psychological Review. 81 (2): 119–145. CiteSeerX 10.1.1.468.2548. doi:10.1037/h0036128.
  7. Easterbrook, Gregg. The Progress Paradox: How Life Gets Better While People Feel Worse (Random House, 2003).  ISBN 0812973038