Hartsityräkki

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hartsityräkki
Euphorbia resinifera.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Malpighiales
Heimo: Tyräkkikasvit Euphorbiaceae
Suku: Tyräkit Euphorbia
Laji: resinifera
Kaksiosainen nimi

Euphorbia resinifera
A.Berger.

Synonyymit

Euphorbia officinarum

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Hartsityräkki Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Hartsityräkki Commonsissa

Hartsityräkki (Euphorbia resinifera) on tyräkkilaji joka muodostaa matalan, monihaaraisen kasvuston jossa versot ovat meheviä, nelisärmäisiä ja sinertävänvihreitä tai vihreitä.[1] Hartsityräkkejä niin kuin monia muitakin tyräkkejä luullaan usein kaktuksiksi, jotka ovat Amerikasta kotoisin, mutta ne eivät ole kaktuksia. Tyräkit ovat vanhan maailman kasveja. Tämän suvun yhteisenä piirteenä on myrkyllinen valkoinen (tai keltainen) maitiaisneste.[2]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euphorbia resinifera2 ies.jpg

Hartsityräkin versot ovat meheviä, nelisärmäisiä, ja sinertävänvihreitä tai vihreitä, haarovia, noin 60 cm korkeita. Se muodostaa puolipallon muotoisia tyynymäisiä kasvustoja jotka ovat jopa 2-3 m leveitä. Särmissä on muhkuramäisiä nystyröitä ja noin 6 mm pitkiä, valkoisia, ruskehtavia kärjestään, olevia piikkejä.[1]

Kukkii pienin kirkkaan keltaisin kukin kesä-elokuussa. Kukkii vain harvoin sen luonnolisen esiintymisaluuen ulkopuolella.[1][3]

Hedelmä on kolmeosainen kota, jossa on kussakin lohkossa yksi siemen.[3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hartsityräkki on kotoperäinen laji Marokossa Atlasvuorien rinteillä.[4]

Elinympäristö ja kasvupaikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonnossa hartsityräkki kasvaa 600-1800 m:n korkeudessa. Pohjois-Amerikassa sitä kasvatetaan ulkona kuumilla ja aurikoisilla alueilla.[3]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maitiaisneste on käytetty lääkkeenä antiikin aikana.[3] Nykyään siitä uskotaan saatavan tulevaisuudessa voimakasta kipulääkettä sillä sen sisältämä resiniferatoksiini näyttää estävän kipua hyvin tehokkaasti.[5]

Kasvi on erittäin myrkyllinen, sen maitiaisnesteen sisältämä resiniferatoksiini (RTX) on erittäin polttavaa. Puhdas, teollisesti valmistettu kapsaisiini on lähes 16 000 000 yksikön ainetta, kun taas puhdas resiniferatoksiini on 16 miljardia scovillen asteikolla.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Davidson, William (suomeksi toimittanut Kirsti Salo): Suuri huonekasvikirja, s. 136. Helsinki: WSOY, 1984. ISBN 951-35-3009-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c LLifle - Encyclopedias of living forms Euphorbia resinifera llifle.com. Viitattu 16.11.2017.
  2. Kaisaniemen kasvihuoneet taustamateriaali oppaiden käyttöön s. 43-44 (pdf) Julkaisija: Luonnontieteellinen keskusmuseo Viitattu 15.11.2017
  3. a b c d Euphorbia resinifera (synonym: Euphorbia officinarum) public.asu.edu. Viitattu 16.11.2017.
  4. San Marcos Growers: Euphorbia resinifera, Moroccan Mound, Succulent smgrowers.com. Viitattu 16.11.2017.
  5. Terveyskirjasto - Duodecim: Kaktuksesta kehitellään kipulääkettä terveyskirjasto.fi. Viitattu 16.11.2017.
  6. ThoughtCo: Hottest Chemical? Resiniferatoxin Is a Thousand Times Hotter Than Capsaicin thoughtco.com. Viitattu 16.11.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]