Harmaa aine

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Harmaa aine muodostaa selkäytimessä H:n muotoisen kuvion.

Harmaa aine tarkoittaa keskushermoston sitä osaa, joka koostuu etupäässä neuronien eli aivojen hermosolujen solukeskuksista ja tuojahaarakkeista.[1] Harmaa aine on aluksi ruskeaa, mutta väri muuttuu harmaaksi, kun siitä valmistetaan preparaatteja. Kyseinen väritys johtuu siitä, että harmaa aine sisältää paljon hermosoluja, joiden viejähaarakkeiden ympärillä ei ole yhtä paljon valkoista myeliiniä kuin valkean aineen viejähaarakkeiden ympärillä. Harmaan aineen muodostama aivokuoren kerros sijaitsee valkean aineen ulkokehällä. Myös aivojen syvemmissä osissa on harmaata ainetta.[2]

Harmaata ainetta on vain nisäkkäillä, ihmisellä kaikkein eniten.[3] Ihmisen isoaivoissa harmaan aineen paksuus on 2–3 millimetriä.[4] Naisilla ja miehillä on yhtä paljon harmaata aivoainetta.[5] Huonosti koulussa menestyvillä on keskimäärin muita vähemmän harmaata aivoainetta[6]. Harmaan aivoaineen väheneminen ja harveneminen vaikeuttaa etenkin sellaisten uusien asioiden oppimista, jotka eivät liity aiemmin opittuun[7].

Aivojen harmaa kuorikerros ohenee ikävuosien 8 ja 23 välillä. Aivoaineen määrä pysyy silti samana, sillä harmaan aivoaineen tiheys kasvaa kerroksen ohenemisen myötä. Kolmannenkymmenennen ikävuoden jälkeen harmaan aineen määrä alkaa vähetä.[5]

Tupakointi, runsas alkoholin käyttö ja lihavuus kiihdyttävät harmaan aivoaineen luonnollista katoa samoin kuin ateroskleroosin ja diabeteksen kaltaiset saivojen verenkiertoa rappeuttavat sairaudet. Liikunta puolestaan lisää aivojen harmaan aineen tiheyttä ja määrää.[7] Myös hyvin ylipainoisten ihmisten laihtuminen voi lisätä harmaan aineen tilavuutta[8]. Kaksospareilla tehdyssä vuonna 2019 julkaistussa suomalaistutkimuksessa havaittiin, että enemmän liikuntaa harrastavilla kaksosilla esiintyy paksumpaa harmaata aivoainetta toisilla ja ohuempaa toisilla aivoalueilla[9].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 178. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.
  2. Anthony A. Mercadante, Prasanna Tadi: Neuroanatomy, Gray Matter. Treasure Island (FL): StatPearls Publishing, 2022. Teoksen verkkoversio (viitattu 24.4.2022).
  3. Grey Anatomy: Brainy Facts about Grey Matter 26.11.2018. Covalent Logic. Viitattu 1.4.2021.
  4. Ihmisen hermojärjestelmä . Web Archive 4.8.2008. Etälukio, psykologia
  5. a b Matti Viljanen 20.6.2017: Uutta tietoa aikuistuvista aivoista
  6. Nuori nukkuu myrskyn silmässä Lääkärilehti.fi. Viitattu 20.10.2021.
  7. a b Arkinen havainto voi kertoa, että aivojen harmaa aine vähenee – näin saat lisää www.iltalehti.fi. Viitattu 24.4.2022.
  8. Stefan P. Gazdzinski, Aleksandra Mojkowska, Agata Gaździńska, Maria Gorycka, Piotr Zieliński, Ryszard Pacho: Gray matter volume increases induced by intragastric balloon treatment and their associations with neuroinflammation: A magnetic resonance study. Obesity Research & Clinical Practice, 1.9.2021, 15. vsk, nro 5, s. 455–460. doi:10.1016/j.orcp.2021.08.002. ISSN 1871-403X. Artikkelin verkkoversio. en
  9. Ina M. Tarkka, Pekka Hautasaari, Heidi Pesonen, Eini Niskanen, Mirva Rottensteiner, Jaakko Kaprio: Long-Term Physical Activity May Modify Brain Structure and Function: Studies in Young Healthy Twins. Journal of Physical Activity and Health, 1.8.2019, 16. vsk, nro 8, s. 637–643. doi:10.1123/jpah.2018-0416. ISSN 1543-5474. Artikkelin verkkoversio. en-US
Tämä anatomiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.