Harmaa aine

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Harmaa aine muodostaa selkäytimessä H:n muotoisen kuvion.

Harmaa aine tarkoittaa keskushermoston harmaalta näyttäviä osia.[1] Harmaassa aineessa on hermosolujen solukeskuksia ja ydintupettomia tuojahaarakkeita.[1]

Harmaata ainetta on vain nisäkkäillä, ihmisellä kaikkein eniten.[2] Ihmisen isoaivoissa harmaan aineen paksuus on 2–3 millimetriä.[3] Naisilla ja miehillä on yhtä paljon harmaata aivoainetta.[4]

Aivojen harmaa kuorikerros ohenee ikävuosien 8 ja 23 välillä. Aivoaineen määrä pysyy silti samana, sillä harmaan aivoaineen tiheys kasvaa kerroksen ohenemisen myötä. Kolmannenkymmenennen ikävuoden jälkeen harmaan aineen määrä alkaa vähetä.[4]

Liikunta lisää aivojen harmaan aineen tiheyttä ja määrää.[5]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 178. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.
  2. Grey Anatomy: Brainy Facts about Grey Matter 26.11.2018. Covalent Logic. Viitattu 1.4.2021.
  3. Ihmisen hermojärjestelmä . Web Archive 4.8.2008. Etälukio, psykologia
  4. a b Matti Viljanen 20.6.2017: Uutta tietoa aikuistuvista aivoista
  5. Arkinen havainto voi kertoa, että aivojen harmaa aine vähenee - näin saat lisää www.iltalehti.fi. Viitattu 31.3.2021.
Tämä anatomiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.