Haminalahden puutarhassa
| Haminalahden puutarhassa | |
|---|---|
 |
|
| Nimi | Haminalahden puutarhassa |
| Tekijä | Ferdinand von Wright |
| Valmistumisvuosi | |
| Taiteenlaji | Maisemamaalaus |
| Teostyyppi | Maalaus |
| Materiaali | Öljyväri ja kangas (maalauspohja) |
| Korkeus | 43,00 cm |
| Leveys | 57,50 cm |
| Kokoelma | Kansallisgalleria |
| Sijainti | Ateneum |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Haminalahden puutarhassa on Ferdinand von Wrightin (1822–1906) öljyvärimaalaus, 43×57,5 cm. Teos on valmistunut noin 1856–1857, ja se kuvaa taiteilijan sisarta lapsineen suvun omistaman Haminalahden kartanon pihapiirissä. Lapset ruokkivat kesyjä lintuja suojassa auringonvarjon alla. Teos kuuluu Ateneumin taidemuseon kokoelmiin.
Maalaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Monet Ferdinand von Wrightin teokset kuvaavat dramaattista luontoa, mutta tässä maalauksessa vallitsee porvarillinen rauha. Aita erottaa pihapiirin, jossa on hoidettuja kukkapenkkejä ja aurinkovarjo peltomaisemasta, jota on kuvattu sanoilla "savupirttien Suomi". Tuonne aidan taakse lähemmäksi Kallaveden rantaa on vähän matkan päähän mousemassa Ferdinandin talo, Lugnet eli "rauha". Kesämaisema on usvainen, taivas on pilvessä ja kuvan henkilöt ovat siksi pukeutuneet lämpimästi.
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maalauksen valmistumisen aikoihin koetettiin syventää suomalaisten suhdetta isänmaahansa lisäämällä heidän kiintymystään nimenomaan luonnonmaisemaan. Tämä oli varsinkin runoilija Johan Ludvig Runebergin tavoitteena. Hän sai ajatuksilleen tukea esimerkiksi kirjailija Sakari Topeliukselta. Toinen Suomen kansallinen merkkihahmo, J. V. Snellman, oli puolestaan sitä mieltä, että maahan sidottu isänmaanrakkaus osoittaa vain kansan alhaista sivistystasoa. On tulkittu, että tämä suomalaisille rakkaaksi tullut maalaus olisikin tullut rakkaaksi juuri siksi, että maalausta katsova ihminen voikin samaistua aidan tällä puolen olijoihin.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Timo Huusko: Ferdinand von Wright: Haminalahden puutarhassa. Teoksessa Ateneum-opas. Toim. Timo Huusko. 2007. s. 18.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Teos Suomen Kansallisgallerian kokoelmissa: Haminalahden puutarhassa. [1] (Arkistoitu – Internet Archive)