HMS Caledonia (1862)
| HMS Caledonia | |
|---|---|
_from_Army_and_Navy_Illustrated.jpg) HMS Caledonia |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Woolwichin telakka |
| Kölinlasku | 10. lokakuuta 1860 |
| Laskettu vesille | 24. lokakuuta 1862 |
| Palveluskäyttöön | heinäkuu 1865 |
| Poistui palveluskäytöstä | romutettu 1886 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 6 832 t |
| Pituus | 83 m |
| Leveys | 17,83 m |
| Syväys | 7,3 m |
| Koneteho | 1-akselinen Maudslay-höyrykone 3 750 ihp |
| Nopeus | 12,5 solmua |
| Miehistöä | 605 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
10 × Armstrong 7" BL -tykkiä 8 × 100 naulan SB -tykkiä 12 × 68 naulan SB -tykkiä |
HMS Caledonia oli Britannian kuninkaallisen laivaston vuonna 1862 vesillelaskettu puurunkoinen Prince Consort -luokan panssarifregatti.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Prince Consort -luokka
Alus tilattiin 5. maaliskuuta 1860 Woolwichin telakalta 91-tykkisenä Bulwark-luokan toisen luokan linjalaivana ja sen köli laskettiin 1. lokakuuta. Alus muutostyöt panssarifregatiksi hyväksyttiin 31. toukokuuta 1861 ja työt aloitettiin 6. kesäkuuta. Muutostöiden aikana aluksen keskiosaan lisättiin seitsemän metriä Alus laskettiin vesille 24. lokakuuta 1862. Alus valmistui 6. heinäkuuta 1865.[1]
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alus otettiin palvelukseen 27. huhtikuuta 1865 Plymouthissa ensimmäisenä päällikkönään Fitzgerald Algernon Charles Foley Välimeren laivastoon, jossa se sijoitettiin kontra-amiraali Hastings Reginald Yelvertonin lippulaivaksi. Aluksen aseistus muutettiin vuonna 1867 neljään kahdeksan tuuman ja kahteenkymmeneen seitsemän tuuman rihlattuun suustaladattavaan tykkiin (engl. muzzle loading rifles). Aluksen päällikkönä oli 10. kesäkuuta 1867 alkaen Alan Henry Gardner ja se oli kontra-amiraali lordi Clarence Edward Pagetin lippulaivana. Alus poistettiin 31. toukokuuta 1869 palveluksesta Maltalla.[1]
Alus palautettiin palvelukseen seuraavana päivänä päällikkönään Thomas Cochran ja päällikkyyden vastaanotti 11. toukokuuta 1871 Chandos Scudamore Scudamore Stanhope, joka kuoli 7. heinäkuuta. Aluksen päällikkyyden vastaanotti 8. heinäkuuta Charles Pringle ja 11. elokuuta Edward Henry Gage Lambert. Alus poistettiin palveluksesta 24. syyskuuta 1872 Devonportissa.[1]
Alus palautettiin 1. lokakuuta 1872 rannikkovartioston vastaanottoaluksena Birkenheadissä päällikkönään John Eglington Montgomerie. Alus palautettiin palvelukseen 18. marraskuuta 1874 päällikkönään Edmund Hope Verney. Alus myytiin 30. syyskuuta 1886 romutettavaksi Castlelle.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Coward, B. R.: Battleships & Battlecruisers of the Royal Navy since 1861. Runnymede, Englanti: Ian Allan Ltd, 1986. ISBN 0-7110-1573-2. (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1860–1905. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 2002. ISBN 0-85177-133-5. (englanniksi)
- Lyon, David & Winfield, Rif: Sail & Steam Navy List - All the Ships of the Royal Navy 1815–1889. Lontoo: Chatham Publishing/National Maritime Museum, 2004. ISBN 1-86176-032-9. (englanniksi)
- Winfield, Rif: British Warships in the Age of Sail 1817-1863 - Design, Construction, Careers and Fates. Barnsley: Seaforth Publishing, 2014. ISBN 978-1-84832-169-4. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| HMS Prince Consort – HMS Caledonia – HMS Ocean |
| Edeltäjä: Minotaur-luokka – Seuraaja: HMS Royal Oak |