HMS Anson (1812)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Britannian kuninkaallisen laivaston Armada-luokan linjalaivasta. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
HMS Anson
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Thomas Steemson, Paull, Hull
Kölinlasku maaliskuu 1808
Laskettu vesille 11. toukokuuta 1812
Palveluskäyttöön ei
Palveluskäytöstä romutettu 1851
Tekniset tiedot
Uppouma 1 742 bm
Pituus 53,47 m (tykkikansi)
44,05 m (köli)
Leveys 14,74 m
Syväys 6,4 m
Koneteho täystakiloitu purjealus
Aseistus 74 tykkiä

HMS Anson oli Kuninkaallisen laivaston vuonna 1812 vesillelaskettu Armada-luokan 74-tykkinen kolmannen luokan linjalaiva.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Armada-luokka

Alus tilattiin 2. marraskuuta 1807 Paullista läheltä Hullia Thomas Steemsonilta. Sen köli laskettiin maaliskuussa 1808 ja alus laskettiin vesille 11. toukokuuta 1812. Alus valmistui 11. elokuuta 1812 Portsmouthissa. Aluksen valmistuskustannukset olivat 56 004 puntaa ja lisäksi varustaminen maksoi 7 404 puntaa.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus sijoitettiin 1812 reserviin. Sen pohja kuparoitiin helmikuussa 1815 ja se oli huollettavana syyskuussa 1831 Portsmouthissa, jolloin alus varustettiin tilapäissairaalaksi. Alus oli 1834 Leithissä ja 1837 Stangate Creekissä.[1]

Alus muutettiin toukokuusta elokuuhun 1843 vankilaivaksi Chathamissa. Se kuljetti 499 vankia Australiaan Hobartiin vuonna 1844 viipyen seitsemän vuotta Australian vesillä naisvankien sijoituspaikkana. Alus romutettiin 1851 Hobartissa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Winfield, Rif: British Warships in the Age of Sail 1793-1817 - Design, Construction and Fates. Minnesota: Seaforth Publishing, 2005. ISBN 978-1-84415-717-4. (englanniksi)
  • Winfield, Rif: British Warships in the Age of Sail 1817-1863 - Design, Construction, Careers and Fates. Barnsley: Seaforth Publishing, 2014. ISBN 978-1-84832-169-4. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Winfield, Rif s. 82