HMCS Long Branch (K487)
| HMCS Long Branch | |
|---|---|
 HMCS Long Branch |
|
.svg){kind=small} |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | A. & J. Inglis, Glasgow |
| Kölinlasku | 27. helmikuuta 1943 |
| Laskettu vesille | 28. syyskuuta 1943 |
| Palveluskäyttöön | 5. tammikuuta 1944 |
| Poistui palveluskäytöstä | myyty 1947 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 1 350 t |
| Pituus | 63,50 m |
| Leveys | 10,11 m |
| Syväys | 4,34 m |
| Koneteho | 2 750 hv |
| Nopeus | 16,5 solmua |
| Miehistöä | 109 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
1 x BL 4"/L45 (102 mm) Mk IX -tykki 1 x kaksipiippuinen Vickers .50" konekivääri 1 x kaksipiippuinen .303" Lewis-pikakivääri 2 x Mk II syvyyspomminheitintä, joihin yhteensä 72 syvyyspommia |
HMCS Long Branch (viirinumero K487) oli Kanadan kuninkaallisen laivaston parannellun Flower-luokan korvetti toisessa maailmansodassa.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Flower-luokka (korvetti)
Alus tilattiin 25. heinäkuuta 1942 nimellä HMS Candytuft Glasgow'sta A. & J. Inglisiltä, missä köli laskettiin 27. helmikuuta 1943. Alus laskettiin vesille 28. syyskuuta ja otettiin Kanadan laivaston palvelukseen 5. tammikuuta 1944 Clydessä Skotlannissa.[1]
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oltuaan kuukauden koulutettavana Tobermoryssä alus liittyi huhtikuussa 1944 Londonderryssä Kanadan saattajaosasto C-5:een. Se suojasi ensimmäisenä saattueenaan ONS233:a. Aluksella todettiin Atlantia ylitettäessä mekaaninen vika, jota korjattiin kuusi viikkoa St. John'sissa. Alus poistui telakalta 14. kesäkuuta palaten saattuetehtäviin. Seuraavalla länteen suuntautuneella matkallaan alus hinattiin loppumatka ja vika korjattiin St. Johns'sissa viikossa. Alus aloitti paluumatkan suojaten saattuetta HXS300, joka oli sodan suurin saattue.[2]
Viimeisen kerran alus lähti Londonderrystä 27. tammikuuta 1945 ja saapui 11. helmikuuta Halifaxiin. Alus siirrettiin telakalle, mistä se palasi huhtikuussa. Alus liitettiin Halifaxin osastoon suojaamaan rannikon saattueita. Alus poistettiin palveluksesta 17. kesäkuuta Sorelissa ja sijoitettiin poistolistalle. Alus myytiin 1947, jolloin se nimettiin Rexton Kent II:ksi. Nimestä poistettiin myöhemmin numero. Alus upotettiin 1966 Kanadan itärannikolla.[2]
Päälliköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aluksenpäällikköinä olivat[3]:
- W. J. Kingsmill 5.-21. tammikuuta 1944
- E. G. Skinner 22. tammikuuta - 2. helmikuuta 1944
- A. B. Taylor 3. helmikuuta - 14. maaliskuuta 1944
- W. J. Kingsmill 15. maaliskuuta - 16. huhtikuuta 1944
- R. J. G. Johnson 17. huhtikuuta - 7. lokakuuta 1944
- J. B. O'Brien 8. lokakuuta 1944 - 21. helmikuuta 1945
- K. B. Culley 22. helmikuuta - 14. kesäkuuta 1945
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
- Preston, Antony & Raven, Alan: Flower Class Corvettes. Lontoo, UK: Arms and Armour Press, 1982. ISBN 0-85368-559-2. (englanniksi)
- Friedman, Norman: British Destroyers & Frigates - The Second World War and After. Barnsley, Englanti: Seaforth Publishing, 2008. ISBN 978-1-84832-015-4. (englanniksi)
- Macpherson, Ken & Burgess, John: The Ships of Canada's Naval Forces 1910-1981 - A Complete pictorial history of Canadian warships. Toronto, Kanada: Collins Publishers, 1981. ISBN 0-00-216856-1. (englanniksi)