HMAS Deloraine
| HMAS Deloraine | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Morts Dock and Engineering Company, Sydney |
| Kölinlasku | 19. maaliskuuta 1941 |
| Laskettu vesille | 26. heinäkuuta 1941 |
| Palveluskäyttöön | 22. marraskuuta 1941 |
| Poistui palveluskäytöstä | 30. kesäkuuta 1948 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 650 t |
| Pituus | 57 m |
| Leveys | 9,4 m |
| Syväys | 2,6 m |
| Koneteho | 2 000 hv |
| Nopeus | 15 solmua |
| Miehistöä | 85 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
1 × 4″ tykki 3 × Oerlikon 20 mm konekiväärit syvyyspommit |
HMAS Deloraine (viirinumero J232) oli Australian laivaston Bathurst-luokan korvetti.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Bathurst-luokka
Britannian amiraliteetti tilasi aluksen Morts Dock and Engineering Companylta Sydneystä, missä köli laskettiin 19. maaliskuuta 1941. Alus laskettiin vesille 26. heinäkuuta kumminaan laivastoministerin puoliso Dame Mary Hughes ja otettiin palvelukseen 22. marraskuuta Sydneyssä ensimmäisenä päällikkönään komentajakapteeni Desmond A. Menlove, RANR(S).[1]
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alus lähti 26. joulukuuta 1941 Sydneystä Darwiniin torjumaan sukellusveneitä Arafuramerellä. Se saapui 7. tammikuuta määränpäähänsä aloittaen sataman suojaamisen. Aluksen miehistö upotti 20. tammikuuta 1942 syvyyspommein keisarillisen Japanin laivaston sukellusveneen I-124.[1]
Helmikuusta kesäkuuhun 1942 alus suojasi saattueita Darwinin Torstaisaarten välillä. Se oli 19. helmikuuta Darwinissa keisarillisen Japanin laivaston ilmavoimien hyökätessä ensimmäisen kerran Darwiniin. Alus selvisi hyökkäyksestä vaurioitta ja osallistui sen jälkeisiin pelastustöihin. Alus joutui 5. maaliskuuta neljästi ilmahyökkäykseen saamatta vaurioita.[1]
Heinäkuussa alus palasi Sydneyyn aloittaakseen saattuetehtävät Australian itärannikolla. Seuraavan vuoden lukuun ottamatta telakalla oloa alus suojasi rannikkoliikennettä Sydneyn, Newcastlen, Brisbanen ja Uuden-Guinean alueella. Aluksen miehistö pelasti huhtikuussa 1943 yhdysvaltalaisen rahtialuksen Lydia M Childin eloonjääneet. Aluksen suojaamista saattueista upotettiin ainoastaan kaksi alusta (rahtialus Portmar ja LST-469), jotka kummatkin upotettiin 16. kesäkuuta New South Walesin rannikolla.[1]
Toukokuussa 1944 alus siirrettiin Uuteen-Guineaan suojaamaan saattueita, valvomaan merialuetta ja kuljettamaan joukkoja. Tehtäviin sisältyi myös Noemfoorin, Biakin ja Morotain operaatioiden tukeminen.[1]
Helmikuussa 1945 alus tulitti japanilaisten asemia Mapian alueella Bassissa ja Penguin Islandilla. Huhtikuussa se tulitti japanilaisten asemia Muschulla ja Kairiru Islandilla sekä Wewakilla Uuden-Guinean pääsaarella. Alus lähti 30. huhtikuuta Langemakista huollettavaksi Brisbaneen. Sotatoimet päättyivät ennen aluksen vapautumista telakalta.[1]
Syyskuussa alus nouti miehitysjoukkoja Morotailta kuljettaen heidät Celebesiin Menadoon, mistä se palasi Australiaan marraskuussa vierailtuaan Labuanissa ja Sandakanin satamassa. Vuoden lopulla alus raivasi New South Walesin rannikolta miinoja.[1]
Vuoden 1946 alus raivasi 20. miinanraivaajalaivueen kanssa Uuden-Britannian rannikon miinoituksia. Alus palasi 13. heinäkuuta Sydneyyn, missä se poistettiin palveluksesta ja siirrettiin reserviin 4. marraskuuta. Alus palautettiin 16. joulukuuta palvelukseen ja liitettiin 20. miinanraivaajalaivueeseen.[1]
Alus osallistui sodan jälkeisiin miinanraivauksiin, kunnes tammikuussa 1948 se siirrettiin Fremantleen palveluksesta poistettavaksi. Alus poistettiin 30. kesäkuuta palveluksesta ja siirrettiin reserviin. Alus myytiin 8. elokuuta 1956 romutettavaksi Delta Shipping Companylle Hongkongiin.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Gardiner, Robert (toim.): Conway’s All the World’s Fighting Ships 1922–1946. Lontoo: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)