HMAS Barcoo
| HMAS Barcoo | |
|---|---|
.jpg) |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Cockatoo Docks and Engineering Company, Sydney |
| Kölinlasku | 21. lokakuuta 1942 |
| Laskettu vesille | 25. elokuuta 1943 |
| Palveluskäyttöön | 17. tammikuuta 1944 |
| Poistui palveluskäytöstä | 21. helmikuuta 1964 |
| Loppuvaihe | myyty romutettavaksi 15. helmikuuta 1972 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
1 340 t (standardi) 1 923 t (kuormattu) |
| Pituus | 91,85 m (kokonaispituus) |
| Leveys | 11,18 m |
| Syväys | 3,66 m |
| Koneteho | 5 500 ihp (4,1 MW) |
| Nopeus | 20 solmua |
| Miehistöä | 140 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
2 × QF 4"/L40 Mk XIX -tykkiä yksiputkisina CP Mk XXIII -asennuksina 2 × Bofors 40 mm ilmatorjuntatykki 6 × Oerlikon 20 mm -ilmatorjuntatykkiä 1 × Hedgehog-sukellusveneentorjuntaheitin 2 × Squid-kolmiputkinen sukellusveneentorjuntaheitin 150 syvyyspommia |
HMS Barcoo (viirinumerot K375, F375 ja A245) oli Australian kuninkaallisen laivaston vuonna 1943 palvelukseenotettu River-luokan fregatti, joka palveli toisen maailmansodan lopulla.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: River-luokka (fregatti)
Alus tilattiin 16. elokuuta 1941 Cockatoo Docks and Engineering Companyltä Sydneystä, ja sen köli laskettiin 21. lokakuuta 1942. Alus laskettiin vesille 26. elokuuta 1943 kumminaan ulkomaankauppa- ja tulliministeri Keanen puoliso,[1] ja se otettiin palvelukseen 17. tammikuuta 1944 ensimmäisenä päällikkönään komentajakapteeni Alan J. Travis[1].[2]
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koeajojen ja miehistön koulutusjakson jälkeen alus siirrettiin maaliskuun puolivälissä Uuden-Guinean alueelle, missä se oli ensimmäiset palvelusviikkonsa suojaamassa saattueita. Alkuvuodesta 1944 HMAS Kapuntan kanssa alus tulitti japanilaisjoukkojen asemia Uuden-Guinean itäosissa Kar Kar -saarella ja Banabu Harbourissa. Kesä-, heinä- ja elokuussa alus oli pääosin saattuetehtävissä ja kuljettamassa joukkoja. Ollessaan matkalla Langemakille se pelasti 28. elokuuta kaksi amerikkalaista Thunderbolt lentäjää merestä.[1]
Saatettuaan kuljetusalus Katoomban Darwiniin alus lähti syyskuussa Sydneyyn huollettavaksi. Se oli palveluksensa alussa ajanut jo 30 000 merimailia. Telakalta vapauduttuaan alus palasi Uuden-Guinean vesille 19. lokakuuta. Marraskuussa Barcoo, HMAS Vendetta ja HMAS Swan tukivat maajoukkoja Uuden-Britannian alueella. Tukitoimet olivat pääasiassa ammuntoja Wide Bayn alueella. Operaatiosta vapauduttuaan alus suojasi saattueita ja valvoi merialuetta Uuden-Guinean rannikolla. Alus palasi Australiaan tammikuun lopulla 1945.[1]
Alus palasi Uuden-Guinean alueelle 27. maaliskuuta. Huhtikuussa se siirtyi Morotaille, missä se liitettiin TF78.1 alaisuuteen Borneon operaatioita varten. Ensimmäinen Borneon alueen maihinnousu Tarakaniin tehtiin 1. toukokuuta, jolloin Barcoo oli maihinnousuosaston komentoaluksena (engl. Senior Officer of the LCT Division). Kesäkuussa alus osallistui Bruneinlahden operaatioihin, ja heinäkuussa se suojasi saattueita Morotaille sekä oli muuten tukena Borneolla, kuten tulitti japanilaisten asemia Borneon itärannikolla. Alus ampui viimeisen kerran sotatoimissa, kun se 3. elokuuta tulitti Borneolla Soengaipatenin kylää.[1]
Sotatoimien päätyttyä 15. elokuuta alus oli matkannut 72 000 merimailia. Helmikuuhun 1946 alus kuljetti Australian maavoimien sotilaita ja liittoutuneiden sotavankeja ja osallistui japanilaisten hallussa olleiden alueiden hallinnon palauttamiseen Australian pohjoispuolella.[1]
Oltuaan Williamstownin laivastontelakalla Melbournessa huollettavana ja modernisoitavana alus palasi palvelukseen tutkimusaluksena elokuussa 1946. Seuraavien kahden vuoden ja kahdeksan kuukauden aikana alus oli lähes jatkuvasti tutkimustehtävissä Australian ja Uuden-Guinean vesillä. Näissä tehtävissä alus matkasi noin 54 000 merimailia. Tutkimustehtävät olivat vaarallisia, ja alus ajautui 11. huhtikuuta 1948 Glenelgin edustalla kovassa myrskyssä maihin. Se oli karilla runsaan viikon, kun sitä yritettiin irrottaa. Lopulta alus saatiin irti, ja se hinattiin Port Adelaideen.[1]
Toukokuussa 1949 alus siirrettiin Sydneyssä reserviin, ennen kuin se maaliskuussa 1951 palautettiin palvelukseen koululaivana. Koulutus keskittyi sukellusveneidentorjuntaan. Heinäkuussa 1952 alus teki pitkän tutkimusmatkan Australian ympäri, kunnes se palasi Sydneyyn huhtikuussa 1956. Alus poistettiin palveluksesta 25. syyskuuta, jolloin se oli vuoden 1951 palvelukseen paluunsa jälkeen matkannut yli 100 000 merimailia.[1]
Alus palautettiin palvelukseen 7. joulukuuta 1959 tutkimusaluksena päällikkönään komentajakapteeni Hugh W. C. Dillon. Alus teki hydrografisia mittauksia Lord Howella, Coffs Harbourissa, Portlandissa, Port Lincolnissa, Montaguella, Granitella ja Länsi-Australian rannikkovesillä aina 21. helmikuuta 1964 asti. Se matkasi viimeisen palvelusjaksonsa aikana vielä 103 778 merimailia, mikä kasvatti kokonaismatkan 342 579 merimailiin. Palveluksesta poiston jälkeen alus sijoitettiin reserviin ja myytiin sittemmin 15. helmikuuta 1972 romutettavaksi Vancouveriin Kanadaan N. W. Kennedy Limitedille. Kuukautta myöhemmin alus lähti Sydneystä hinattuna kohti Hongkongia. Alus romutettiin Taiwanilla.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lavery, Brian: River-class Frigates and the Battle of the Atlantic - A Technical and Social History. Lontoo, Englanti: National Maritime Museum, 2006. ISBN 0-948065-73-7. (englanniksi)
- Friedman, Norman: British Destroyers & Frigates - The Second World War and After. Barnsley, Englanti: Seaforth Publishing, 2008. ISBN 978-1-84832-015-4. (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)