Hélène Berr

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hélène Berr (27. maaliskuuta 1921 Pariisi – huhtikuu 1945 Bergen-Belsenin keskitysleiri) oli ranskanjuutalainen nainen, joka dokumentoi elämäänsä natsimiehityksen aikaisessa Ranskassa. Postuumisti julkaistun päiväkirjan ansiosta häntä kutsutaankin kotimaassaan ”Ranskan Anne Frankiksi”. Päiväkirja julkaistiin Ranskassa vuonna 2008. Suomeksi se julkaistiin Erkki Jukaraisen kääntämänä 2009. Berrin sukulaisten suostumuksella päiväkirjan alkuperäiskappale lahjoitettiin Shoah-museoon.

Berr aloitti päiväkirjan pitämisen 7. huhtikuuta 1942. Hän keskeytti kirjoittamisen 28. marraskuuta 1942 ja jatkoi vasta 25. elokuuta 1943. Viimeinen merkintä on päivätty 15. helmikuuta 1944. Berr antoi päiväkirjansa sivuja säännöllisesti Andrée Bardiaulle, joka oli työskennellyt perheen palveluksessa vuosikymmeniä. Bardiau luovutti päiväkirjan Berrin toiveen mukaisesti sodan jälkeen Jean Morawieckille, joka oli Berrin sulhanen.

Perhe ja opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hélène Berrin vanhemmat olivat Antoinette (o.s. Rodrigues-Ély) ja Raymond Berr. Pariskunnalle syntyi viisi lasta: Jacqueline vuonna 1915 (hän kuoli tulirokkoon kuusivuotiaana), Yvonne 1917, Denise 1919, Hélène 1921 ja Jacques 1922. Myös Antoinetten äiti Berthe Rodrigues-Ély asui Pariisissa, ja Hélène vieraili usein hänen luonaan. Sulhaseensa Jean Morawieckiin Berr tutustui yliopistolla.

Hélène Berr kävi lukion Boutet de Monvelin yksityiskoulussa. Hän suoritti ylioppilastutkinnon latinan ja kielten opintosuunnasta vuonna 1937 ja filosofiasta 1938. Molemmista hän sai yleisarvosanan ”kiitettävä”. Vuosina 1940–1941 Berr suoritti Sorbonnen yliopistossa alemman kandidaatin tutkinnon englannin kielestä ja 1942 ylemmän tutkinnon englannin kielestä ja kirjallisuudesta. Hän jatkoi yliopisto-opintojaan mahdollisuuksien mukaan koko sodan ajan pidätykseensä saakka.

Karkotus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hélène Berr ja hänen vanhempansa pidätettiin kotonaan 8. maaliskuuta 1944 aamulla kello 7.30. Heidät vietiin ensin vankilaan Drancyyn. 27. maaliskuuta heidät karkotettiin. Raymond Berr joutui Auschwitz III-Monowitz -leiriin, missä hänet surmattiin syyskuussa 1944. Antoinette Berr kuoli kaasukammiossa toukokuussa 1944. Hélène Berr siirrettiin muiden vankien mukana Auschwitzin evakuoinnin yhteydessä Bergen-Belsenin leiriin tammikuussa 1945. Hän menehtyi kovakouraisen kohtelun ja lavantautiepidemian seurauksena vain muutamia päiviä ennen leirin vapauttamista huhtikuussa 1945.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Berr, Hélène: Päiväkirja 1942–1944. Suomentanut Erkki Jukarainen. Helsinki: Tammi, 2009. ISBN 978-951-31-4303-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]