Hävikkiruoan hyödyntäminen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hävikkiruoan hyödyntäminen on erilaisia tapoja käyttää laitosten, kauppojen ja ravintoloiden ylijäämäruokaa. Suomessa koko ravitsemusalan (kotitaloudet, ravitsemuspalvelut, kauppa ja teollisuus) hävikin osuus on noin 10–15 % ja hävikin määrä on noin 335–460 miljoonaa kiloa vuodessa.[1]

Koulujen hävikkiruoka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulujen hävikkiruoan myyntiä on kokeiltu monissa kunnissa 2010-luvulla.[2][3]

Kauppojen hävikkiruoka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet kaupat lahjoittavat yli jäävää ruokaa hyväntekeväisyyteen.[4]

Ravintoloiden hävikkiruoka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ResQ Club ja Lunchie ovat ravintoloiden hävikkiruoan hyödyntämiseen kehitettyjä mobiilisovelluksia, joiden avulla asiakkaat voivat tilata palvelussa mukana olevien ravintoloiden lounaalta ylijääneitä annoksia. Asiakkaat hakevat tilaamansa annokset itse ravintolasta. Sovellusten ideana on auttaa ravintoloitsijoita ja ruokakauppiaita hävikin minimoinnissa ja tarjota asiakkaille mahdollisuuden nauttia ruoasta edullisesti. Palvelua voi käyttää Androidin, iOS:in tai nettiselaimen kautta rekisteröitymisen jälkeen.[5][6]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Marjo Rämö: Tähderuoan myynti koetaan tärkeäksi; Tamperelainen 24.2.2016, sivut 4–5 (alkuperäinen lähde MTT:n ruokahävikkitutkimus 2013)
  2. Koulujen hävikkiruoka kelpaa Tuusulassa – ruokailu saattaa lapset ja vanhukset yhteen; Yle 25.9.2014
  3. Koulujen hävikkiruoan myyminen yleistyy; Radio Kompassi 8.12.2014
  4. Yhä useammat kaupat lahjoittavat hävikkiruokaa; Maaseudun Tulevaisuus 18.8.2015
  5. Lunchie: Lunchie Lunchie. Viitattu 1.12.2016.
  6. ResQ Club