Ruokahävikki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruokaa roskiksessa

Ruokahävikki tarkoittaa ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista, mutta joka päätyy jätteeksi.[1] Ruokahävikki aiheuttaa turhaa ympäristökuormitusta, koska ruoantuotannon panokset on käytetty ja niihin liittyvät päästöt ovat syntyneet perusteettomasti.[2]

Ongelman laajuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmanlaajuisesti ruokaa menee hukkaan tuotanto- ja kulutusketjun eri vaiheissa vuosittain yhteensä noin kolmasosa,[3] eli 1 300 miljoonaa tonnia[4]. On arvioitu, että tällä määrällä ruokaa voitaisiin ruokkia jopa kaksi miljardia ihmistä.[5] Kehittyneissä maissa suurin osa hävikistä syntyy ruokakaupoissa ja kotitalouksissa. Kehittyvissä maissa suurin osa hävikistä syntyy jo elintarvikeketjun alkuvaiheissa, varastoinnissa ja jakelussa, johtuen puutteellisesta logistiikasta ja varastointimahdollisuuksista.[4]

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan koko elintarvikeketjussa noin 10–15 prosenttia.[3] Kiloissa Suomessa tuotetun ruokahävikin määrä on yhteensä noin 450 miljoonaa kiloa eli noin 80 kiloa per asukas. 32 prosenttia (140 milj. kg) hävikistä syntyy kotitalouksissa, 21 prosenttia (95 milj. kg) elintarviketeollisuudessa, 18 % (81 milj. kg) ravitsemispalveluissa, 16 % (72 milj. kg) kaupoissa ja 13 % (59 milj. kg) alkutuotannossa. Kun tarkastellaan hävikin osuutta kaikesta elintarvikeketjun vaiheen käsittelemästä ruoasta, ravitsemispalveluissa hävikkiin päätyy selkeästi suurin osa, 20 prosenttia. Kotitalouksien käsittelemästä ruoasta hävikkiin joutuu 6 prosenttia, elintarviketeollisuudessa vastaava osuus on 3 prosenttia, ja alkutuotannossa ja kaupoissa 2 prosenttia. Kotitalouksissa hävikkiä syntyy siis määrällisesti eniten, mutta ravitsemispalveluissa hävikkiin joutuu suuri osa käsitellystä ruoasta. [2]

Ruokahävikkiä pyritään vähentämään hyödyntämällä vanhentuvia elintarvikkeita esimerkiksi hyväntekeväisyydessä.[6] Ruokaa myydään ravintoloissa myös kilohinnalla[7] ja esimerkiksi Isossa-Britanniassa ruokatähteistäkin voi joutua maksamaan.[8]

Hyödyntäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hävikkiruoan hyödyntäminen on erilaisia tapoja käyttää laitosten, kauppojen ja ravintoloiden ylijäämäruokaa. Suomessa koko ravitsemusalan (kotitaloudet, ravitsemuspalvelut, kauppa ja teollisuus) hävikin osuus on noin 10–15 % ja hävikin määrä on noin 335–460 miljoonaa kiloa vuodessa.[9]

Koulujen hävikkiruoka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulujen hävikkiruoan myyntiä on kokeiltu monissa kunnissa 2010-luvulla.[10][11]

Kauppojen hävikkiruoka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet kaupat lahjoittavat yli jäävää ruokaa hyväntekeväisyyteen.[12]

Ravintoloiden hävikkiruoka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ResQ Club ja Lunchie ovat ravintoloiden hävikkiruoan hyödyntämiseen kehitettyjä mobiilisovelluksia, joiden avulla asiakkaat voivat tilata palvelussa mukana olevien ravintoloiden lounaalta ylijääneitä annoksia. Asiakkaat hakevat tilaamansa annokset itse ravintolasta. Sovellusten ideana on auttaa ravintoloitsijoita ja ruokakauppiaita hävikin minimoinnissa ja tarjota asiakkaille mahdollisuuden nauttia ruoasta edullisesti. Palvelua voi käyttää Androidin, iOS:in tai nettiselaimen kautta rekisteröitymisen jälkeen.[13][14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ruokahävikki Suomessa | Saa Syödä! www.saasyoda.fi. Viitattu 16.1.2020.
  2. a b Hanna Hartikainen: Current situation with food waste: amounts, comparison of countries, biggest sources and information gaps (Food) waste not want not - why food waste is a big deal and how to scale-up preventive action. 2018. FEPS Foundation for European Progressive Studies.
  3. a b Ruokahävikki Suomessa saasyoda.fi. Viitattu 9.9.2018.
  4. a b FAO: Global food losses and food waste fao.org.
  5. Ruokahävikki Suomessa ja maailmalla lunchie.market. Viitattu 9.9.2018.
  6. Yhä useammat kaupat lahjoittavat hävikkiruokaa Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 16.2.2019.
  7. Kivimäki, Petri: Iso buffet-ravintola otti käyttöön erikoisen hinnoittelun – lautasilta ei nyt päädy ruokaa biojätteeseen ollenkaan Yle Uutiset. 21.10.2018. Viitattu 23.10.2019.
  8. Koskinen, Anu Leena: Tamperelainen urheilija näki brittiravintolassa oivan ratkaisun ruokahävikkiin: "Miksi, oi miksi Suomessa ei?" Yle Uutiset. 23.10.2019. Viitattu 23.10.2019.
  9. Marjo Rämö: Tähderuoan myynti koetaan tärkeäksi; Tamperelainen 24.2.2016, sivut 4–5 (alkuperäinen lähde MTT:n ruokahävikkitutkimus 2013)
  10. Koulujen hävikkiruoka kelpaa Tuusulassa – ruokailu saattaa lapset ja vanhukset yhteen; Yle 25.9.2014
  11. Koulujen hävikkiruoan myyminen yleistyy; Radio Kompassi 8.12.2014
  12. Yhä useammat kaupat lahjoittavat hävikkiruokaa; Maaseudun Tulevaisuus 18.8.2015
  13. Lunchie: Lunchie Lunchie. Viitattu 1.12.2016.
  14. ResQ Club

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]