Hämeenlinnan verkatehdas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hämeenlinnan verkatehdas Oy
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1895
Perustaja Henrik Holmén
Lakkautettu 1963
Kotipaikka Hämeenlinna
Toimiala tekstiiliteollisuus
Tuotteet tekstiilit
Henkilöstö 1 300 (1950- l.)

Hämeenlinnan verkatehdas oli Hämeenlinnan Keinusaaressa 1800-luvun lopusta 1900-luvun puoliväliin toiminut tekstiilialan teollisuuslaitos. Nykyään tehtaan rakennuksissa toimii vuonna 2007 toimintansa aloittanut kaupungin kulttuurikeskus Verkatehdas.

Tehdas aloitti toimintansa vuonna 1895, vaikka moni taho oli epäillyt, sopisiko Hämeenlinna lainkaan teollisuuskaupungiksi. Ensin Vanajaveden rannalla sijaitsevalle tontille rakennettiin kutomo ja voima-asema, sen jälkeen kehräämö ja korjauspajat. Sitten nousivat isännöitsijän ja teknillisen johtajan huvilat tontille. Tehtaan johtajana toimi pitkään kunnallismiehenäkin tunnettu Henrik Holmén, jonka johdossa tehdas kehittyi ja sai hyvän maineen. Se olikin pitkään kaupungin merkittävin teollisuuslaitos ja sitä laajennettiin useaan otteeseen. Kansalaissodan aikana toiminta pysähtyi olosuhteiden pakosta pariksi vuodeksi. Vuonna 1927 osakkeiden enemmistö siirtyi Amberlan suvulle ja toimitusjohtajaksi siirtyi vuorineuvos Arthur Amberla. Vuonna 1937 rakennettiin uusi karstalankakehräämö, mikä laajensi tehtaan kapasiteettia entisestään. Koneet lauloivat tehokkaasti ja markkinoille ilmestyi kuosikkaita, hienolaatuisia kankaita herrojen pukuihin ja takkeihin.

Sotien aikana tehdas valmisti ennätyksellisiä tuotantomääriä. Jatkosodan päätyttyä se pystyi työllistämään kaikkiaan 625 työntekijää ja kohosi näin maan suurimpien verkatehtaiden joukkoon. Tehtaan viimeinen kukoistuskausi osui 1950-luvulle, jolloin työntekijöitä oli peräti 1300. Kudotusta kangasmäärästä olisi voinut levittää maton, joka olisi ulottunut Helsingistä Ouluun saakka. Koko Eurooppaa koskenut villateollisuuden lama ei voinut olla jälkiä jättämättä myöskään Hämeenlinnan verkatehtaan toimintaan. Se liittyi Villayhtymään, jolla kituvia tehtaita yritettiin pelastaa. Toiminnan loppuminen oli kuitenkin edessä vuonna 1963. Sen jälkeen tehtaan alueella toimi yksityisiä yrityksiä.[1][2]

Hämeenlinnan kaupunki osti verkatehtaan rakennukset vuonna 1978, minkä jälkeen alkoi alueen hidas kehittyminen kohti nykyistä tilaansa kulttuurikeskuksena. Tiloihin siirtyi vähitellen monenlaisia pieniä kulttuuritoimijoita, mikä enteili vuonna 2001 käynnistynyttä varsinaista Verkatehdas-projektia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Koskimies, Yrjö S.: Hämeenlinnan kaupungin historia 1875-1944, s. 484. Karisto, 1966.
  2. Kostia, Risto: Diplomityö : Hämeenlinnan kulttuurikeskus. TTK/A-OS, 1983.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]