Hämeenlinnan Teatteri

Hämeenlinnan teatteri

Hämeenlinnan Teatteri (ent. Hämeenlinnan kaupunginteatteri) on Hämeenlinnassa sijaitseva suomalainen ammattiteatteri. Teatteri tuottaa esityksiä syksyllä 2010 avatulle 350-paikkaiselle päänäyttämölle, joka sijaitsee vanhalla verkatehtaalla.

Historia

Teatterin historia alkaa jo 1888 perustetun Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen näytelmällisistä iltamista. Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen Näyttelijäseura perustettiin 7.8.1903.

1910-luku

Näyttelijäseura toimi hetken itsenäisenä Hämeenlinnan Työväen Teatterina, mutta vuonna 1912 joutui jälleen Työväenyhdistyksen alaisuuteen.

• Vapaapalokunta perusti kilpailevan näyttämön kaupunkiin vuonna 1915.
• Birger Jaarlin kadulla sijaitseva toimitila ristittiin Teatteritaloksi ja otettiin käyttöön vuonna 1917.
• Vuonna 1919 palkattiin ensimmäinen vakinainen johtaja.

1920-luku

Vuonna 1921 teatteri sai ensimmäisen julkisen tukensa, valtion toiminta-avustuksen 5000 mk ja kaupungilta 4000 mk.

1930-luku

Tammikuussa 1939 Työväen Näyttämöllä nähtiin Mika Waltarin näytelmä Hämeenlinnan kaunotar, jonka kaupunki oli tilannut kirjailijalta 300-vuotisjuhlaansa.

1940-luku

Talvisota katkaisi säännöllisen teatteritoiminnan. Teatterilaiset viihdyttivät paikallisia sotilasjoukko-osastoja, vierailivat sotasairaalassa ja järjestivät kotirintamajuhlia. Rintamakiertueita järjestetään -42 ja -43 kesinä. Vuonna -47 alkanut Matti Aron johtajakausi merkitsi lopullista ammattimaistumista. Teatterin nimi muuttui Hämeenlinnan Työväen Teatteriksi.

1950-luku

Teatterista tuli osakeyhtiömuotoinen teatteri 1956 ja nimeksi annettiin Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri Oy. Kesäteatteri toiminta alkoi samana vuonna.

1960-luku

Taiteilijakuntaan kuului monia tunnettuja näyttelijöitä kuten Ritva Valkama, Pertti Palo, Anja Pohjola, Seela Sella, Olavi Tervahartiala, Raija Paalanen, Merja Linko, Ritva Filppu, Matti Brand, Aapo Vilhunen ja Sauli Seppälä.

1970-luku

Keväällä 1975 teatteritalon vuokrasopimus sanottiin irti. Yksi vuosi näyteltiin Raatihuoneella kunnes kaupunki sai saneerattua Hopeakeskuksen varastorakennuksen teatteritilaksi. Uuden teatteritalon avajaisnäytelmä oli Täällä Pohjantähden alla (1976). Kesäteatterissa Votkaturistit rikkoi kaikki katsojaennätykset vuonna 1977.

1980-luku

Vuonna 1981 saatiin tekniset työhuoneet ja varastot vanhan Verkatehtaan tiloihin. Uudesta teatteritalosta puhuttiin, sillä Hopeakeskuksen piti olla vain väliaikainen ratkaisu. Vuonna 1984 teatterinjohtajaksi kiinnitetään Mikko Nousiainen.

1990-luku

Verstas-näyttämö otettiin käyttöön vuonna 1991. Teatteri vietti 90-vuotisjuhlaa vuonna 1993 näytelmätrilogialla Marius-Fanny-César päänäyttämöllä.

Vuonna 1998 valittiin Suomen teatterihistorian nuorin teatterinjohtaja Riku Suokas. Hän toi Suomeen stand up -komiikan. Club Act One aloitti tällöin toimintansa.

Vuonna 1998 valmistui talkoilla rakennettu Kulttuuritukku, jossa päästiin esittämään suuria tuotantoja.

2000-vuosikymmen

Vuonna 2003 vietettiin satavuotisjuhlaa Täällä Pohjantähden alla –musikaalilla.

Käynnistettiin suunnittelu ja lopulta toteutus uudesta Päänäyttämöstä.

Teatteri palasi vielä syksyllä 2009 vanhalle päänäyttämölle Palokunnankadulle uuden päänäyttämön remontin viivästyessä. Teatteri oli hetken aikaa toiminut ainoastaan Kulttuuritukussa sekä muissa ulkopuolisissa tiloissa.

2010-luku

Hämeenlinnan Teatteri sai vuonna 2010 uuden päänäyttämön Verkatehtaan alueella sijaitsevasta kulttuuritukusta, jonka monitoimisali saneerattiin akustisesti korkeatasoiseksi, 350-paikkaiseksi teatterisaliksi.

Verkatehtaalla toimiva teatterin pukuvuokraamo siirtyi Hämeenlinnan seudun työvalmennussäätiö Luotsille.

Vuonna 2013 Rauman Kaupunginteatterin johtaja Kirsi-Kaisa Sinisalo valittiin Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri Oy:n teatterinjohtajaksi ja toimitusjohtajaksi.

Hämeenlinnan Teatterissa valmistuu rakennemuutosselvitys keväällä 2019, jonka myötä teatterin toimitusjohtajaksi valitaan Pasi Ruohonen syksyllä 2019.

2020-luku

Toimitusjohtajan työpariksi valittiin taiteellinen johtaja Kari-Pekka Toivonen. Toivonen aloitti tehtävässään tammikuussa 2020.

Teatteri luovutti Verstas-näyttämön päävuokralaisuuden Hämeenlinnan Miniteatterille, joka joutui luopumaan omasta studionäyttämöstään, kun Hämeenlinnan kaupunki päätti sijoittaa Lyseon koulun Verkatehtaalle remontoimalla entisen ARX-talon kokonaisuudessaan koulun käyttöön.

2021

Kesäkuussa 2021 Hämeenlinnan kaupunginhallitus päätti teatterin ja Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehtaan yhdistämisestä. Yhdistymisen muodoksi valittiin tytäryhtiömalli, jolloin Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri Oy:n osakekanta siirrettäisiin Verkatehdas Oy:n omaisuudeksi. Näin nämä kaksi kulttuurilaitosta muodostavat oman kulttuurikonsernin kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti 1.1.2022 alkaen.

Tytäryhtiömallista johtuen teatterissa työskennelleiden toimitusjohtajan ja taiteellisen johtajan työsopimuksia ei enää jatkettu, vaan tilalle haettiin uusi teatterinjohtaja keväällä 2022.

Syksyllä 2021 teatterin osakeyhtiön virallinen nimi muutettiin Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri Oy:stä muotoon Hämeenlinnan Teatteri Oy.

Näyttämöt

Hämeenlinnan teatteri sai vuonna 2010 uuden päänäyttämön Verkatehtaan alueella sijaitsevasta kulttuuritukusta, jonka monitoimisali saneerattiin akustisesti korkeatasoiseksi, 350-paikkaiseksi teatterisaliksi.

Vuonna 1991 Verkatehtaan entiseen pannuhuoneeseen rakennettiin studioteatteri Verstas. Verstas-näyttämö on studiotyylinen projektikohtaisesti muunteltava teatteritila, jossa on numeroimaton 100 hengen katsomo.

Vuoden 2020 alusta Verstas-näyttämön pääkäyttäjäksi vaihtui Hämeenlinnan Miniteatteri, joten Hämeenlinnan Teatterille jäi täysimääräiseen käyttöön vain Päänäyttämö.

Aiheesta muualla

• Hämeenlinnan Teatteri
• Lisätietoja Hämeenlinnan teatterin historiasta (Arkistoitu – Internet Archive), Hämewiki.