Gustavsburg

Gustavsburg on Saksassa Ginsheim-Gustavsburgin kaupunginosa Reinin itärannalla, vastapäätä Mainzin kaupunkia. Ginsheim-Gustavsburgissa on noin 16 000 asukasta.

Alueella oli asutusta jo kelttiläisten aikaan. Roomalaiset rakensivat sinne linnoituksen, ja myöhemmin Gustavsburgina tunnetulle paikalle Mainin suulle rakennettiin kastelli. 30-vuotisen sodan aikana Kustaa II Aadolf soti seudulla, ja sinne rakennettiin linnoitus, joka sai 1633 nimen hänen mukaansa Axel Oxenstiernan laatimassa asiakirjassa. Jotta seudulle syntyisi pysyvä asutus, asiakirjassa luvattiin etuoikeuksia, kuten verovapaus. Asukkaita se ei kuitenkaan linnoitukseen saanut houkutelluksi. Rakennustöiden aikana löytyi paljon arvokasta aineistoa, jota Oxenstierna lähetti matkaan Ruotsiin, mutta laiva upposi myrskyssä ja vei aarteet mennessään. Gustavsburg sai uuden alun 1859, jolloin Reinin yli rakennettiin silta. Sinne syntyi myös tehdas MAN, ja paikkakunnan kehitys pääsi käyntiin.

Kaupunkiin perustettiin 1858 Vereinigte Maschinenfabrik Augsburg und Maschinenbaugesellschaft Nürnberg, A.-G:n (MAN) haaraosasto Brückenbauanstalt Gustavsburg, joka oli Saksan suurin ja huomattavin sillanrakennuspaja. Se on rakentanut muun muassa 170 metrin jänteisen ja 107 metriä korkean rautatie-kaarisillan Wupperlaakson yli Müngstenin lähelle, Grünenthal-sillan Itä-Pohjanmeren kanavan yli, katusillat Reinin yli Wormsissa sekä sillan Ruhrortin ja Hombergin välille (625,8 m) ja Suomessa Kyrönsalmen sillan Savonlinnan lähelle. Laitoksen johtajana oli 1858–1884 tunnettu sillanrakentaja Heinrich Gerber.

Natsi-Saksan aikana paikkakunnalla oli työleiri, josta tuli työläisiä lähiseudun tehtaisiin.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gustavsburg Wikimedia Commonsissa