Gustaf Törnudd

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gustaf Törnudd
Henkilötiedot
Syntynyt18. maaliskuuta 1832
Toholampi, Suomi
Kuollut7. helmikuuta 1894 (61 vuotta)
Tainionkoski, Suomi
Ammatti teollisuusmies
Vanhemmat Anders Gustaf Törnudd ja Catharina Albertina Birling
Siviilisääty naimisissa
Puoliso Fanny Serenius
Lapset Alvar Törnudd ja Sigurd Törnudd

Gustaf Konstantin (Constantin) Törnudd (18. maaliskuuta 1832 Toholampi7. helmikuuta 1894 Tainionkoski) oli suomalainen teollisuusmies, joka vaikutti rautatie-, konepaja- ja polttoaineen jalostuksen aloilla.[1]

Törnuddin vanhemmat olivat kappalainen Anders Gustaf Törnudd, Anders Törnuddin poika, ja Catharina Albertina Birling. Valmistuttuaan ylioppilaaksi 1852 Törnudd harjoitteli useissa eri konepajoissa Suomessa ja Venäjällä sekä vuodesta 1853 Englannissa, jossa hän suoritti 1857 menestyksekkäästi teknillisen opiston kurssin. Kun Helsinki-Hämeenlinna-rataa ryhdyttiin valmistamaan, hän sai tehtäväksi valvoa Englannissa tapahtuneen rautatiesiltojen, kiskojen ja vetureiden valmistuksen. Suomeen 1860 palattuaan Törnudd valvoi rautatien korjauspajan rakentamisen. Radan valmistuttua hän toimi 1863-1865 Venäjällä ratainsinöörinä ja konepajan rakennuttajana ja johti 1866-1881 Viipurissa suurta konepajaa. Hän oli porvarissäädyssä Viipurin edustaja valtiopäivillä 1877–1878.[2] Törnudd kuului vuodesta 1880 rautatiekomiteaan. Hän työskenteli 1882-1887 Bakussa Nobel-veljesten nafta- ja petrolilaitosten hallinnollisena johtajana, mutta palasi sitten Suomeen heikentyneen terveytensä takia. Tainionkoskella asuessaan hän suunnitteli kosken vesivoiman käyttöä teollisuuden tarpeisiin.[1]

Törnuddin puoliso vuodesta 1862 oli Fanny Serenius (k. 1875). Kirjallisuuden tutkija, pankinjohtaja Alvar Törnudd ja liikemies, lähetystövirkailija, kirjailija Sigurd Törnudd olivat heidän lapsiaan.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Heikinheimo, Ilmari (toim.): Suomen elämäkerrasto, s. 787. Helsinki: WSOY, 1955.
  2. Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 347–348. Helsinki: Otava, 1921.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]