Grensholm

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kuva päärakennuksesta.

Grensholm on linna Ruotsissa Vångan pitäjässä Norrköpingin kunnassa Itä-Götanmaan maakunnassa. Linna sijaitsee Roxen-järven rannalla.

Päärakennus on peräisin luultavasti 1600-luvun jälkipuoliskolta. Nykyään se on muokattu karoliinisen tyylin mukaiseksi. Linnaa ympäröi ranskalainen puisto, jossa on peililampi. Kartanoon kuuluu joitakin torppia, joista monet ovat taalainmaalaisten 1700-luvun puolivälissä perustamia. Myöhäiskeskiaikainen kivinen päärakennus rakennettiin 1500-luvulla kartanon kappeliksi. Kartanolla on hyvin säilyneet talousrakennukset 1700- ja 1800-luvuilta, niiden joukossa muun muassa kartanon meijeri. Keskiaikaisen linnarakennelman Åls stenhusin rauniot sijaitsevat Slottsuddenilla.

Linna sai nykyisen nimensä valtaneuvos Magnus Grenin mukaan. Erilaisten avioliittojen jälkeen linnan omistivat muun muassa Ryningin, Rosengrenin ja Ribbingin suvut, kun Metta Rosengren avioitui Sven Ribbingin kanssa vuonna 1644. Linna säilyi suvun omistuksessa vuoteen 1706. Linna kuului Spens-suvulle vuodesta 1706 vuoteen 1904, jolloin se myytiin vapaaherra Johan Mannerheimille. Grensholm kuului monta vuotta Augustin Mannerheimille, kunnes kartano myytiin vuonna 1982. Nykyään kartanon omistaa Lagerfeltin perhe. Kartanossa harjoitetaan maataloutta ja jonkin verran konferenssitoimintaa.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä arkkitehtuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Grensholm