Gerda Wrede
Gerda Helena Wrede-Paischeff [1] (26. marraskuuta 1896 Piikkiö – 17. marraskuuta 1967 Helsinki) oli suomalainen vapaaherratar ja teatterivaikuttaja. Hän toimi muun muassa Svenska Teaternin oppilaskoulun rehtorina Helsingissä.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wrede opiskeli Svenska Teaternissa vuosina 1914–1916, jossa hän myös näytteli vuodet 1916–1921 sekä 1927–1928. Wrede matkusti Saksaan 1920-luvun lopussa opiskellen aluksi puhepedagogiikkaa Weimarissa. Vuodet 1930–1931 hän vietti Berliinissä Deutsches Theaterin näyttelijäkoulussa, jonka jälkeen Nicken Rönngren pyysi Wreden Svenska Teaternin oppilaskoulun virkaatekeväksi johtajaksi. Vuonna 1941 hänet valittiin rehtorin virkaan, jota tehtävää Wrede hoiti vuoteen 1966 saakka. Vuodet 1932–1956 hän toimi myös ohjaajana sekä 1954–1959 teatterin apulaisjohtajana Runar Schaumanin alaisuudessa. Wrede vieraili ohjaajana myös Ruotsissa, sekä opetti lausuntaa Helsingin yliopistossa.
Wredelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1954.
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gerda Wrede kuului vapaaherraliseen Wrede af Elimän sukuun. Hänen isänsä oli vapaaherra Otto Reinhold Werner Wrede af Elimä. Wrede avioitui Porissa vuonna 1929 Viipurista lähtöisin olleen majuri Waldemar Paischeffin kanssa.[2] Pariskunnalle syntyi kaksi tytärtä,[3] joista Chris Paischeff (1929–1997) esiintyi muutamassa elokuvaroolissa 1950- ja 1960-luvuilla[4]. Vanhempi tytär Marianne (1927–2003) avioitui vuonna 1951 Eyvind Wichmannin kanssa, joka teki elämänuransa Kalifornian yliopiston teoreettisen fysiikan professorina Berkeleyssä.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Wrede, Gerda (Arkistoitu – Internet Archive) Uppslagsverket Finland
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Vapaaherrallinen suku n:o 2 Wrede af Elimä, Finlands ridderskaps och adels kalender, 1956, sivu 535
- ↑ Wrede af Elimä nr 44 / TAB 49 Adelsvapen. Viitattu 18.5.2014.
- ↑ Wrede, Gerda, Kuka kukin on (Aikalaiskirja) : Who's who in Finland 1954, Projekt Runeberg. Viitattu 29.6.2022.
- ↑ Chris Wichmann Elonetissä.
- ↑ Remembering Eyvind Hugo Wichmann, 1928–2019 (Arkistoitu – Internet Archive), Eyvind Wichmannin muistosivu Kalifornian yliopiston fysiikan tiedekunnan sivustolla. Viitattu 29.6.2022.
|
