Georg Michael Telemann

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Telemannin vuonna 1812 julkaistun koraalisovituskokoelman nimiösivu (Riga: bei Julius Conrad Daniel Müller, 1812)

Georg Michael Telemann (latv. Georgs Mihaels Tēlemanis) (20. huhtikuuta 1748 Plön4. maaliskuuta 1831 Riika) oli saksalais-latvialainen kirkkomuusikko ja säveltäjä. Georg Michaelin jäätyä isättömäksi vuonna 1755 isoisä Georg Philipp Telemann otti hänet kasvatettavakseen ja antoi hänelle musiikillisen koulutuksen. Isoisän kuoltua kesäkuussa 1767 Georg Michael Telemann hoiti tämän kanttorinvirkaa Hampurissa, kunnes virkaan valittu Carl Philipp Emanuel Bach saapui kaupunkiin maaliskuussa 1768. Vuonna 1770 Telemann aloitti teologian opinnot Kielin yliopistossa, mutta jätti ne kesken ja toimi sittemmin opettajana Hampurissa, kunnes sai kiinnityksen Riikaan kanttoriksi ja sikäläisen katedraalikoulun opettajaksi.

Vuosina 1776–1827 Telemann esitti Riiassa isoisänsä passioita ja muita kirkollisia laulusävellyksiä, joiden käsikirjoitukset kuuluivat hänen kotikirjastoonsa. Näitä esityksiä varten hän sovitti teoksia lisäten välisoittoja ja lyhentäen evankelistan osuuksia ja miedontaen librettojen värikkäimpiä ilmaisua. Telemannin oma sävellystuotanto on isoisänsä vastaavaan verrattuna huomattavan vähäinen. Tyylillisestikin se on pelkistetympää, osin Telemannilla käytettävissä olleen riikalaisesittäjistön pienuuden takia, osin aikakauden aiempaa yksinkertaisempiin keinovaroihin nojautuvalla kauneudentavoittelullaan.

Telemannin tuotanto koostuu yhtäältä kantaateista (muiden muassa Hamburg! Deutschlands Pflegerin C. P. E. Bachin virkaanastujaisiin), anthemeista (kymmenen kappaletta Königsbergissä ja Leipzigissa vuonna 1785 julkaistussa Beytrag zur Kirchenmusik -kokoelmassa), koraalisovituksista (Rigisches Choralbuch, 1800; Sammlung alter und neuer Choral-Melodien für das seit dem Jahr 1810 in die evangelisch-lutherischen und reformirten Kirchen in Riga und in Livland eingeführte Neue Gesangbuch, Riga: bei Julius Conrad Daniel Müller, 1812) ja muista laulusävellyksistä, toisaalta urkusävellyksistä ja koraalipohjaisista orkesteriteoksista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Martin Ruhnke ja Steven Zohn: "Telemann, Georg Michael" [1]. Grove music online. Oxford University Press. Haettu 13.5.2016

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Wolfgang Hirschmann: "Georg Philipp Telemanns Festmusik zur Einweihung der Kirche in Rellingen (1756): Bemerkungen zur Quellenlage". Telemanniana et alia musicologica: Festschrift für Günter Fleischhauer zum 65. Geburtstag, herausgegeben von Dieter Gutknecht, Hartmut Krones, Frieder Zschoch (= Michaelsteiner Forschungsbeiträge; 17). Blankenburg: Institut für Aufführungspraxis; Oschersleben: Ziethen, 1995. ISBN 3-928703-67-6. Sivut 122–131
  • Wolf Hobohm: "Georg Michael Telemann als Sachwalter des großväterlichen Erbes". Musikkonzepte – Konzepte der Musikwissenschaft: Bericht über den Internationalen Kongress der Gesellschaft für Musikforschung Halle (Saale) 1998, herausgegeben von Kathrin Eberl und Wolfgang Ruf. Kassel: Bärenreiter, 2000. ISBN 3-7618-1536-0. Sivut 346–354
  • Joachim Kremer: "Georg Michael Telemanns Weg von Hamburg nach Riga: Mobilität als Problem einer Regionalgeschichtsforschung". Orgelbau, Orgelmusik und Organisten des Ostseeraums im 17. und 19. Jahrhundert, Matthias Schneider, Walter Werbeck (Hrsg.) (= Greifswalder Beiträge zur Musikwissenschaft, ISSN 0946-0942; Bd. 14). Frankfurt am Main: Peter Lang, 2006. ISBN 3-631-51228-7. Sivut 159–168
  • Ralph-Jürgen Reipsch: "Georg Philipp Telemanns Oratorium Die Auferstehung und Himmelfahrt Jesu (TVWV 6:6) in der Bearbeitung von Georg Michael Telemann". Zur Aufführungspraxis und Interpretation der Vokalmusik Georg Philipp Telemanns: Ein Beitrag zum 225. Todestag: Konferenzbericht der XX. wissenschaftlichen Arbeitstagung, Michaelstein, 19. bis 21. Juni 1992, herausgegeben von Michaelstein – Institut für Aufführungspraxis durch Eitelfriedrich Thom unter Mitarbeit von Frieder Zschoch (= Studien zur Aufführungspraxis und Interpretation der Musik des 18. Jahrhunderts; 46). Blankenburg: Kultur- und Forschungsstätte Michaelstein – Institut für Aufführungspraxis der Musik des 18. Jahrhunderts, 1995. ISBN 3-89512-094-4. Sivut 137–154
  • Ernst Suchalla: "Telemann: a great name, a great obligation: Georg Michael Telemann and his work Unterricht im Generalbaßspielen". Musik befragt – Musik vermittelt: Peter Rummenhöller zum 60. Geburtstag, Thomas Ott, Heinz von Loesch (Hrsg.). Augsburg: Wißner-Verlag, 1996. ISBN 3-89639-016-3. Sivut 388–404