Gayan konfederaatio

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gaya
가야
加倻

sijainti
Korean niemimaa vuonna 375.

Valtiomuoto konfederaatio
Edeltäjä(t) Bianhan
Seuraaja(t) Silla

Gaya (kor. 가야, hanja 加倻) oli protohistoriallinen heimojen tai kuningaskuntien konfederaatio Korean niemimaalla. Legendan mukaan se perustettiin vuonna 42 ja se päätyi kilpailevan Sillan kuningaskunnan valloittamaksi vuonna 562. Gayan historia on japanilaisessa ja korealaisessa historiankirjoituksessa erityisen ongelmallinen. Sillä oli arkeologian ja historian perusteella erityisen vahvat siteet Japanin Yamaton valtioon ja tätä yhteyttä on tulkittu Koreassa ja Japanissa eri tavoin yleensä Gayan korealaisuutta tai japanilaisuutta painottaen.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museonäyttely Dae Gayan kuninkaallisista haudoista.
Kruunu Gayasta 400-luvun paikkeilta.

Kiina hallitsi varhaista Koreaa Lelanginin läänityksenä, mutta kiinalaisvallan vähitellen heikentyessä valta alkoi siirtyä Korean niemimaan eteläosien kansoille, joihin kiinalaiset viittasivat nimellä Han. Han oli yksi Korean alkuperäisväestöjen suurryhmistä. Han käsitti kiinalaisten mukaan kolme haaraa (Kolme Hania San-Han), joista yksi oli Bianhan (Pyǒnhan) etelässä ja etelärannikon keskiosissa. Kiinalaisissa lähteissä mainittujen kansojen tarkkaa luonnetta ei tunneta, mutta kyseessä lienevät olleet kielellisesti ja etnisesti kirjavat heimoliitot.[1]

Heimoliittojen seuraava kehitysaskel on joskus valtio ja Bianhan-heimoliiton alueella tapahtuneen poliittisen yhtenäistymisen jälkeen alettiin puhua Gayan konfederaation käsitteestä. Luonteeltaan se oli ilmeisesti löyhä eri heimojen tai paikallisten alueiden konfederaatio, joka ei saavuttanut kuitenkaan täysin valtion kaltaista rakennelmaa, jonka sanottiin käsittäneen 12 entistä heimoaluetta tai maata (guo).[1] Edelleen itse konfederaatio käsitti kuusi kuningaskuntaa, joita olivat Geumgwan Gaya, Dae Gaya, Ara Gaya, So Gaya, Goryeong Gaya ja Seongsan Gaya.[2] Muita Koreaan muodostuneita protohistoriallisia yksiköitä olivat Goguryeo, Silla ja Baekje.[1]

Legendan mukaan yhdeksän kylänvanhinta (kan) kapusivat kukulalle Gimhaessa vuonna 42 jaa, jonka laelta he löysivät kuusi kultaista taivaasta tippunutta munaa. Ensimmäisestä kuoriutui Suro, joka kruunattiin Geumgwan Gayan kuninkaaksi. Viidestä muusta munasta kuoriutuneista tuli viden muun kuningaskunnan hallitsjoita. Geumgwan Gaya oli pitkään Gayan konfederaation johtoasemassa, mutta myöhemmin sen aseman otti Dae Gaya.[2] Gayan konfederaation asema japanilaisessa ja korealaisessa historiankirjoituksessa on kiistanalainen. Historiankirjoituksen ja arkeologisten löytöjen perusteella on selvää, että Gayan ja Japanissa sijainneen Yamaton valtion välillä oli erityisen kiinteä suhde. Japanissa tämä on usein tulkittu siten, että Gaya oli jonkinlainen Yamaton siirtomaa Koreassa ja japanilainen kulttuuri levisi Koreaan sen japanilaisesta keskuksesta. Koreassa Gaya on puolestaan esitetty puhtaasti korealaisena ilmiönä. Arkeologian perusteella Gayan aluetta voidaan pitää Japanissa pronssikaudella vaikuttaneen Yayoi-kulttuurin mantereisena lähtökohtana. Yayaoi-kulttuuri loi Japanin nykyisen antropologisen ja kielellisen pohjan.[1]

Gayan konfederaatio jäi keskenään kilpailevien Sillan ja Baekjen valtioiden väliin, mikä vaikutti Gayan kehitykseen kielteisesti ja mahdollisesti tästä syystä se ei saavuttanut täyttä kuningaskunnan rakennetta. 300-luvun toisella puoliskolla Baekjen kuningas Geunchogo teki suurimittaisen sotaretken Gayaa vastaan, joka joutui alistumaan tuhoutumatta kuitenkaan kokonaan. 500-luvulla Gayan alueita uhkasi puolestaan Silla. Kuningas Beopheung valtasi Geumgwan Gayan vuonna 532, jonka jälkeen konfederaatiota johti Dae Gaya. Kuningas Jinheung valtasi Dae Gayan vuonna 562, minkä jälkeen koko Gayan alue oli päätynyt osaksi Sillan valtiota.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Ilmari Vesterinen, Juha Janhunen ja Tauno-Olavi Huotari: Korea - Kolme ovea tiikerin valtakuntaan, s. 85-94. Gaudeamus Helsinki University Press, 2000. ISBN 978-951-662-797-0.
  2. a b c Kim Jinwung: A history of Korea : from “Land of the Morning Calm” to states in conflict, s. 47-48. Indiana University Press, 2012. ISBN 978-0-253-00078-1. (englanniksi)