G. E. Moore

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
G. E. Moore (1914).

George Edward Moore, usein G. E. Moore (4. marraskuuta 187324. lokakuuta 1958), oli aikansa tunnetuimpia englantilaisia filosofeja. Häntä pidetään usein yhdessä Bertrand Russellin, Ludwig Wittgensteinin ja Gottlob Fregen kanssa yhtenä analyyttisen filosofian historian merkittävimmistä hahmoista.

Moore tunnetaan parhaiten tietoteoriassa arkijärjen eli common sense -ajattelun puolustamisesta ja eettisen intuitionismin kehittämisestä, sekä kyvystään esittää ajatuksensa selkeästi ja jäsennellysti.

Mooren kuuluisimmat kirjoitukset ovat The Refutation of Idealism, A Defence of Common Sense ja A Proof of the External World, jotka löytyvät kokoelmasta Philosophical Papers. Kaksi jälkimmäistä sisältyvät suomennosvalikoimaan Etiikan peruskysymyksistä.

Moraalioppi ja naturalistinen virhepäätelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Filosofiassa tunnetaan argumentti nimeltä naturalistinen virhepäätelmä, jonka avulla Moore pyrki osoittamaan eettisen naturalismin virheet. Mistä tahansa hyväksi väitetystä luonnollisesta asiasta voidaan Mooren mukaan kysyä, onko se hyvää. Esimerkkinä on käytetty kuviteltuja tilanteita, joissa aistinautinto, joka on sillä hetkellä hyvää, mutta johtaakin huonoon tulevaisuuteen (teollisuus, autot, saastuttaminen → ilmaston liian nopea lämpeneminen ja napajäätiköiden sulaminen). Moore esittelee naturalistisen virhepäätelmänsä kirjassaan Principia Ethica.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • The Nature of Judgment (1899)
  • Principia Ethica (1903)
  • Review of Franz Brentano's The Origin of the Knowledge of Right and Wrong (1903)
  • The Refutation of Idealism (1903)
  • Ethics (1912)
  • Philosophical Papers (postuumi, 1959)

Lainauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

”Hyvä on hyvää, siinä kaikki!” – G. E. Moore

Kirjallisuutta suomeksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Moore, G. E.: Etiikan peruskysymyksistä. (A defence of common sense, 1925; Proof of an external world, 1939; Ethics, 1912.) Suomentaneet S. Albert Kivinen ja Jaakko Hintikka. Jokamiehen korkeakoulu 19. Helsinki: Otava, 1965. . Sisältää Norman Malcolmin kirjoittaman johdannon ”G. E. Moore ihmisenä ja ajattelijana” (s. 14–39).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä filosofiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.