Göran Josuæ Adelcrantz
Göran Josuæ Adelcrantz, ennen vuotta 1712 Törnqvist; (15. marraskuuta 1668 – 26. helmikuuta 1739) oli ruotsalainen arkkitehti.[1]
Suku ja koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hänen vanhempansa olivat kamarikirjuri Josua Törnqvist ja Cecilia Andera. Hän opiskeli Uppsalan yliopistossa vuodesta 1678.[1]
Hän työskenteli jäljentäjänä Tukholman kuninkaanlinnan rakennusvaliokunnassa vuonna 1697 ja opiskeli rakennustaidetta arkkitehti Nicodemus Tessin nuoremman johdolla. Vuosina 1704–1706 tuolloinen Törnqvist teki Tessinin suosituksesta ja kuningas Kaarle XII:n tukemana ekskursioita Saksaan, Ranskaan ja Italiaan. Matkan aikana, jonka pääasialliset oleskelupaikat olivat Rooma ja Venetsia, hän osti Tessinille kuparipiirroksia, kirjoja ja piirustuksia ja tiedotti tälle arkkitehtuurin uusimmista kehitysaskeleista. Palattuaan kotiin vuonna 1706 hän avusti Tessiniä kuninkaanlinnan rakennustöiden johtamisessa, kunnes ne keskeytyivät Suuren Pohjan sodan vuoksi, ja vuodesta 1710 lähtien hän valvoi erityisesti Drottningholmin ja Ulriksdalin linnoja ja kuninkaallisia kartanoita.[1]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hänet ylennettiin hoviarkkitehdiksi vuonna 1707. Hänet aateloitiin vuonna 1712 nimellä Adelcrantz. Hän oli Tukholman kaupunginarkkitehti vuosina 1715–1727, kunnes hänet erotettiin hovista ja kaupunginarkkitehdin toimesta poliittisen epäsuosion vuoksi. Tämän jälkeen piti yksityistä arkkitehtitoimistoa Tukholmassa.[1] Kaupunginarkkitehtina ja rakennuttamisen johtajana Adelcrantz halusi järjestää pääkaupungin rakennuttamisjärjestelmän ja vaati viranomaisille lisää valtuuksia yksityishenkilöihin nähden. Hän väitti myös, että asemakaavan laatiminen ja kehittäminen oli pikemminkin arkkitehtoninen kuin insinööritehtävä. Kaupungin palveluksessa tekemistään töistä merkittäviä ovat vuonna 1917 puretun Danvikenin sairaalan päärakennuksen piirustukset Tukholman lähellä.[1]
Göran Adelcrantzin arkkitehtuuria ei ole säilynyt juuri ollenkaan. Säilyneitä itsenäisiä töitä ovat muun muassa Tukholman Katariina kirkon sekä Hedvig Eleonoran kirkkojen palojen jälkeiset korjaus- ja muutostyöt.[2] Hän osoittaa arkkitehtuurissaan olevansa opettajansa Nicodemus Tessin nuoremman seuraaja. Hän edusti myöhäisbarokkia selkeästi ranskalaisella vaikutuksella. Myös hänen Tessinille lähettämästään opintomatkakirjeestä käy ilmi, että ajan pariisilainen arkkitehtuuri teki häneen suurimman vaikutuksen.[1]
Avioliitto ja perilliset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vielä nimellä Törnqvist hän avioitui vuonna 1711 Anna Maria Köhnmanin (1681–1730) kanssa, joka oli kommissaari Arvid Forssenwaldin leski ja kaivosmestari Johan Perssonin tytär.[2] Heille syntyi kaksi lasta, joista Carl Fredrik Adelcrantz (1716–1796) toimi myös arkkitehtina.[2] Nuorempi poika oli hovioikeuden neuvos, Götan hovioikeuden presidentti Emanuel Adelcrantz (1721–1810).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Giöran (Georg) J Adelcrantz - Svenskt Biografiskt Lexikon sok.riksarkivet.se. Arkistoitu 13.6.2025. Viitattu 8.2.2026. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Göran Josuæ Adelcrantz, Svenskt biografiskt handlexikon (Runeberg.org) (ruotsiksi)
