Frida Sjöblom

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Frida Karolina Sjöblom (24. marraskuuta 1853 Hamina7. kesäkuuta 1937[1] Helsinki) oli suomalainen opettaja ja siveellisyystyön tekijä.

Sjöblomin vanhemmat olivat merikapteeni Henrik Sjöblom ja Anna Sofia Gestrin. Hän valmistui opettajaksi Helsingin suomalaisesta jatko-opistosta ja opiskeli ulkomailla kieliä ja pedagogiikkaa useaan otteeseen, osittain valtion stipendiaattina. Vuosina 1872–1892 hän toimi tyttö- ja yhteiskoulujen johtajattarena Haminassa ja Turussa ja 1892–1918 Helsingin ruotsalaisen tyttökoulun opettajana.[1]

Sjöblom valittiin 1905 Suomen Valkonauhaliiton ja Helsingin Valkonauhayhdistyksen puheenjohtajaksi. Edellisessä tehtävässä hän toimi vuoteen 1918 ja jälkimmäisessä vuoteen 1926 saakka. Sjöblom toimitti liiton ruotsinkielistä aikakauslehteä Hvita Bandet, samoin kuin lähetyslehtiä Erämaan lähde ja Kallan i öknen.[1] Vuonna 1912 hän julkaisi teoksen Kylvöä: kokemuksia Helsingin Valkonauhan kuusivuotisena työkautena, ja jo 1907 oli ilmestynyt 24-sivuinen vihkonen Ohjesääntöisen ammattihaureuden eli prostitutsionin kumoaminen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 690.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kuka kukin oli, sukunimet Si. Wikiaineisto. Viitattu 23.11.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]