Freivorbau
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Freivorbau eli vapaaulokemenetelmä on teräsbetonisten jännitettyjen palkkisiltojen rakennusmenetelmä.
Menetelmän kehitti saksalainen sillanrakennusinsinööri Ulrich Finsterwalder 1950-luvulla. Menetelmässä sillan päällysrakenne rakennetaan ulokkeena ilman ala- tai yläpuolisia telineitä.[1]
Menetelmän käyttö Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa Freivorbau-menetelmällä on rakennettu kolme siltaa. Ensimmäisenä rakennettiin vuonna 1967 valmistunut 240 metriä pitkä Ounasjoen silta Rovaniemellä. Vuonna 1994 valmistunut Ounasjoen sillan alavirranpuoleinen silta rakennettiin normaalisti kansi tuettuna. Kaksi muuta siltaa ovat vuonna 1974 valmistunut Porin Linnansilta sekä vuonna 1986 valmistunut Norrströmmenin silta Nauvossa.[1] [2]
-
Weidatalbrücke -
Pierre-Pflimlin-Brücke
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Lilja, Erkki: Rovaniemi rakentaa liikenneväylän päälle 2016 / 4. Tie & liikenne. Arkistoitu 27.10.2016. Viitattu 26.10.2016.
- ↑ Norrströmmenin silta (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Freivorbau Wikimedia Commonsissa
