Fredrik Isacsson

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Fredrik Donatus Isacsson (13. heinäkuuta 1883 Vestanfjärd[1]6. elokuuta 1962 Naantalin maalaiskunta[2]) oli suomalainen säveltäjä ja kirkkomuusikko, director musices[3].

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isacssonin vanhemmat olivat puuseppämestari Isak Maurits Isaksson ja Antoinette Karolina Wikström.[4] Hänen puolisonsa vuodesta 1906 oli Ellen Maria Åström (k. 1949). Pariskunnan lapsista reservin vänrikki, varatuomari Fredrik Kalevi Inhala (s. 1911) palveli talvisodassa Kannaksella ja kaatui Kosejoella tehdyssä vastahyökkäyksessä 12. joulukuuta 1939.[5]

Isacsson opiskeli kanttori-urkuriksi Turun lukkari- ja urkurikoulussa. Vuosina 1904–1905 hän opiskeli urkujensoittoa Oskar Merikannon johdolla Helsingin musiikkiopistossa, Häntä pidettiin "lupaavana urkutaiteilijana". Ensikonserttinsa hän piti vuonna 1905. Isacsson kaihtoi julkisuutta ja siksi hänen sävellystuotantonsa pysyi Turun ulkopuolella tuntemattomana. Urkuteoksensa Katedraalissa hän esitti ensi kerran itse Turun tuomiokirkossa, luultavasti lokakuussa 1921.[6]

Isacsson toimi Turun kirkkomusiikkiopiston opettajana 1909–1951 ja johtajana 1928–1951, Turun tuomiokirkkoseurakunnan urkurina 1936–1953[1] ja jo sitä ennen 1913–1935 Oscar Pahlmanin sijaisena.[6] Hän toimi myös musiikkikriitikkona Turun Sanomissa.[1][3] Hän toimi myös kuoronjohtajana. Director musices -arvonimi Isacssonille myönnettiin 1929.[4]

Sävellyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isacsson sävelsi muun muassa kaksi sinfoniaa, orkesterisarjoja, sävelrunot Marjatta ja Yöllisiä fantomeja, yksin- ja kuorolauluja sekä urkukappaleita:[4]

  • Marjatta, sävelruno
  • In memoriam, sinfoninen sarja
  • Pieni sarja I ja II
  • Ouverture tragico
  • Sinfonia I
  • Historiallisia muistoja, 5-kohtauksinen sarja
  • Juhannus, lyyrillinen sarja
  • Yöllisiä fantomeja, sävelruno
  • Varsinaissuomalaisia kansansävelmiä
  • Ilta ja yö arolla, sarja
  • Kalevalaisia kuvia
  • Sinfonia II
  • Nuori Pan
  • Nuorten laulu
  • Carmen semisaeculare
  • Rakkauden voittoretki, kantaatti
  • yksinlauluja, kuorolauluja, yli sata koraalialkusoittoa

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 3, p. 1342
  2. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 10 (ei sivunumeroa)
  3. a b Kuka kukin on 1954
  4. a b c Ranta, Sulho: ”Fredrik Isacsson”, Suomen säveltäjiä, s. 415-419. Toimittanut Sulho Ranta. Porvoo: WSOY, 1945.
  5. Isänmaan puolesta. Talvisodassa 1939-1940 kaatuneiden upseereiden elämäkerrasto, s. 143-144. WSOY, 1949.
  6. a b Eija Virtanen, Fredrik Donatus Isacsson (1883–1962) ja hänen urkuteoksensa "Katedraalissa" (opinnäyte, Sibelius-akatemia, tiivistelmä)
Tämä säveltäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.