Frans Juho Järvinen
Frans Johannes (Juho) Järvinen (18. kesäkuuta 1857 Eura – 3. toukokuuta 1918 Pori)[1][2] oli suomalainen arkkiveisujen tekijä ja kaupustelija.[3] Järvinen myi arkkiveisujen ohella myös muita painotuotteita, kuten katkismuksia, aapisia ja virsikirjoja.[4]
Järvinen syntyi kymmenlapsisen perheen vanhimpana köyhiin oloihin Turajärvellä. Hänen vanhempansa olivat Mikko Puntari ja Albertiina Puntari. Mikko Puntari oli paikkakunnan kirjoitusmies ja hänen kirjoitustaan matkimalla Järvinen oppi kirjoittamaan. Järvinen oli luonteeltaan puhelias ja hänellä oli hyvä lauluääni. Järvisen puoliso oli lappilainen Loviisa Dahlgren (1856–1919)[3], joka myös oli erinomainen laulaja. He asuivat Turajärvellä ja saivat 10 lasta. Järvisen sepittämien laulujen sävelet ovat Järvisen säveltämiä ja sovittamia ja niissä on useissa mainio sävel. Paitsi paria renkinäolovuotta Järvinen toimi torpparina ja metsänhakkuupäällikkönä puutavarakauppiaalla. Järvisen runot ovat suurimmaksi osaksi kertovaisia, joskin lyyrillinen puoli esiintyy usein. Arkkiveisuja hän sepitti hyvän toista sataa. Järvisellä kerrotaan olleen hyvä laskupää. Hänen kerrotaan laskeneen päässään kertolaskun 137x137 muutamassa hetkessä ilman apukeinoja.[3] Runollisten taipumustensa vuoksi Järvinen tuli laajalti tunnetuksi. Rakkaus-, murha-, vanki- ja sotilaslaulujen tuotanto ja käyttö levisi laajalti Länsi-Suomeen 1800-luvun loppukymmeninä pääasiallisesti Järvisen toimeenpanosta.[3]
Runojen lisäksi Järvinen valmisti Unikirjan monine unen selityksineen sekä Arpakirjan. Tämän kirjan käyttämisessä tarvittiin numeroilla merkittyä erityisen säännöllistä kaksitoistatahokasta täyttiötä, jonka Järvinen kehitti. Järvinen kustansi ja teetti painatustyönsä pääasiallisesti Raumalla. Arkit maksoivat 10–15 penniä kappale, joita hän kävi sitten maakunnassa myymässä. Järvinen kuoli 60-vuotiaana Porin vankileirillä keuhkokuumeeseen.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Järvinen, Frans Johannes, 1914-1922 Suomen Sotasurmat Kansallisarkisto. Viitattu 20.3.2024.
- ↑ Kaksivuotismuistona täten kaipauksella ilmoitamme, että valkoisen terrorin aikana sortuivat Euran kunnan seuraavat puoluetoverit: Frans Järvinen, Uusi Aika, 1920, No 91, sivu 1, julkaistu 21.4.1920
- ↑ a b c d A. Kajantola, Erikoishenkilöiden elämäntarinoita: Arkkiviisumestari F. J. Järvinen Eurasta, Länsi-Suomi, 1932, No 15, sivu 4, julkaistu 20.1.1932
- ↑ Anna Kuismin : Rahvas ja kirjallisuuden rikkaruohot: Arkkiveisujen tekijät, myyjät ja kuluttajat 1800-luvun Suomessa, Ennen ja nyt historian tietosanomat 1/2021