Flossenbürgin keskitysleiri

Flossenbürgin keskitysleiri

Flossenbürgin keskitysleiri oli keskitysleiri natsi-Saksassa. Se perustettiin toukokuussa 1938 Oberpfalzin hallintoalueelle Baijeriin. Leiri toimi aina vuoden 1945 huhtikuuhun ja sen aikana leirin läpi kulki 96 000 ihmistä, joista 30 000 kuoli.

Historia

Leirin vapauttamisen jälkeen 1945 otettu yleiskuva.

Ennen toista maailmansotaa leiri toimi miesten leirinä, ja vankeina oli lähinnä nk. ”epäsosiaalisia” tai ”rikollisia” miehiä. Leirin sijainti oli valittu siten, että vankeja voitiin käyttää ilmaistyövoimana louhimaan graniittia läheisiltä kukkuloilta.

Toisen maailmansodan aikana Flossenbürgin keskitysleirille, tai sen sivuleireille joutuneet vangit, olivat pääasiallisesti Saksan valloittamien alueiden itäosasta. Vangit majoitettiin 16:een suureen puiseen parakkiin. Leirin krematorio rakennettiin heti leirin viereen. Syyskuussa 1939 SS siirsi tuhat poliittista vankia Dachausta Flossenbürgiin.

Vuosien 1941–1942 aikana 1 500 puolalaista vankia siirrettiin Flossenbürgiin. Suurin osa heistä oli vastarintaliikkeen jäseniä. Heinäkuussa 1941 SS ampui 40 puolalaista vankia ampumaradalla Flossenbürgin lähistöllä. Vuoden 1941 helmikuun ja syyskuun välisenä aikana SS teloitti noin kolmasosan puolalaista vangeista.

Flossenbürgin krematorio

Toisen maailmansodan aikana Saksan armeija toimitti valtavat määrät puna-armeijan sotilaita SS:n teloitettavaksi. Yli tuhat vankia teloitettiin Flossenbürgissä vuoden 1941 loppuun mennessä. SS myös perusti erikoisleirin noin 2 000 sotavangiksi jääneelle puna-armeijan sotilaalle. Punasotilaiden teloituksia jatkettiin satunnaisesti vuoteen 1944 asti. Punasotilaat nousivat kapinaan ja yrittivät karata eräältä esileiriltä 1. toukokuuta 1944. He sytyttivät parakkinsa tuleen ja tappoivat joitakin leirin kapoista. SS kuitenkin murskasi yrityksen eikä kukaan vangeista päässyt pakenemaan. Lähes 200 vankia kuoli kapinan aikana, suurin osa heistä kuoli palaviin parakkeihin ja loput kapinasta saamiinsa vammoihin. Lisäksi 40 kapinan johtajahenkilöä siirrettiin itse pääleirille, jonka vankiloissa he sitten kuolivat.

Helmikuussa 1943 leirillä oli 4 000 vankia, joista puolet oli poliittisia vankeja. Leirillä oli myös 800 Saksan kansalaista, joista yli sata oli homoseksuaaleja ja seitsemän Jehovan todistajaa.

Sodan jatkuessa orjatyövoimasta tuli Saksalle yhä tärkeämpää. Tämän seurauksena myös Flossenbürgin keskitysleiriä laajennettiin: se käsitti pääleirin lisäksi noin sata sivuleiriä.

Flossenbürgissä pidettiin vankeina ja teloitettiin useita Hitlerin vastaisen salaliiton osallisia, lähinnä niitä joita pidettiin enemmän ”sympatisoijina”; näistä merkittävin oli Abwehrin johtaja, amiraali Wilhelm Canaris.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Flossenbürgin keskitysleiri Wikimedia Commonsissa