Filippiinien yhteisö
| Filippiinien yhteisö Commonwealth of the Philippines Commonwealth de Filipinas Komonwelt ng Pilipinas |
|
|---|---|
1935–1946 |
|
.svg) lippu |
.svg) vaakuna |
 |
|
| Valtiomuoto | Yhdysvaltain yhteisö (1935–1946) Pakolaishallitus (1942–1945) |
| Ylikomissaari | Frank Murphy (1935–1937), ensimmäinen Paul V. McNutt (1945–1946, viimeinen) |
| Presidentti | Manuel L. Quezon (1935–1944), ensimmäinen) Manuel Roxas (1946), viimeinen |
| Pääkaupunki | Manila |
| Viralliset kielet | englanti, espanja |
| Valuutta | Filippiinien peso |
| Edeltäjä(t) | 1935:.svg){kind=small} Filippiinien saarten hallitus1945: .svg){kind=small} Filippiinien toinen tasavalta |
| Seuraaja(t) | Filippiinit |
Filippiinien yhteisö (englanniksi Commonwealth of the Philippines, espanjaksi Commonwealth de Filipinas tai Mancomunidad de Filipinas[1], tagalogiksi Komonwelt ng Pilipinas[2]) oli Filippiinejä johtaneen Yhdysvaltojen hallinnon nimi vuosina 1935–1946. Se luotiin hallinnoksi Filippiinien siirtyessä kohti itsenäisyyttä, ja siten helpottaisi sitä.[3][4] Tosin vuosina 1942–1945 se oli maanpaossa japanilaismiehityksen seurauksena.[5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdysvallat lupasi Filippiineille laajan autonomian, joka johtaisi lopulta itsenäisyyteen, vuonna 1916.[6] Filippiiniläiset nationalistit kampanjoivat aktiivisesti itsenäisyyden puolesta 1920- ja 1930 -luvuilla. Yhdysvaltain kongressi hyväksyi joulukuussa 1932 lain, jonka nojalla perustettaisiin Filippiinien yhteisö ja Yhdysvallat tunnustaisi sen itsenäisyyden 10 vuotta myöhemmin. Presidentti Herbert Hoover ei kuitenkaan susotunut allekirjoittamaan lakia.[7] Vuonna 1934 presidentti Franklin D. Roosevelt allekirjoitti lopulta lain.[8]
Amerikkalaiset olivat jo ennen toisen maailmansodan alkua pelänneet, että Japani yrittäisi laajentua Filippiineille jahka Yhdysvallat ensin vetäytyisi sieltä.[7] Pearl Harborin iskujen jälkeen japanilaiset alkoivat pommittaa myös Manilaa ja sen läheisyydessä olleita amerikkalaisia sotilastukikohtia, mikä tuli yllätyksenä Yhdysvaltain asevoimille. Japanilaisten miehittäessä Filippiinejä sodan aikana paikallisia kohdeltiin kaltoin huolimatta siitä, että japanilaiset väittivät vapauttaneensa Filippiinit amerikkalaisten tyrannialta. Luzonista käsin toimivat kommunistinen ryhmä nimeltä Hukbalahap kävi sissisotaa miehittäjiä vastaan, mutta valtasi myös rikkaiden maanomistajien tiloja.[8]
Yhdysvallat valtasi Filippiinit takaisin lokakuussa 1944.[6][9]
Hallinto ja yhteisön purkautuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Filippiinit sai commonwealth-statuksen yhteisön perustamisen myötä. Tämä tarkoittaa sitä, että Filippiineillä oli Yhdysvaltain kongressin hyväksymä itsehallinnollinen status organisoituna territoriona.[10][11] Filippiinien yhteisö oli myös maahansulauttamaton territorio, eli Yhdysvallat pystyi laillisesti hallitsemaan saariryhmää, vaikka se ei ollutkaan kehittymässä osavaltion suuntaan.[12]
Yhteisöllä oli oma lainsäädäntöelin, joka oli aluksi yksikamarinen, mutta siirtyi myöhemmin kaksikamarisuuteen. Toimeenpaneva valta ja korkein oikeus olivat huomattavan vaikutusvaltaisia Filippiinien politiikassa. Vuonna 1937 Manilan ympäristössä puhuttava tagalogin muoto valikoitui kansalliskielen malliksi, mutta sen käyttöönotto oli hidasta.[5]
Yhteisöllä oli oma vaaleilla valittu presidentti ja viimeiset vaalit pidettiin huhtikuussa 1946, ja ne voitti Manuel Roxas.[4]
Yhteisön oli myös tarkoitus kirjoittaa itselleen perustuslaki, jonka Yhdysvaltain presidentti hyväksyisi. Vaikka yhteisön autonomia oli laaja, Yhdysvallat oli edelleen vastuussa saariryhmän ulko- ja puolustuspolitiikasta.[13]
Filippiinien yhteisö lakkasi olemasta, kun Yhdysvallat tunnusti Filippiinien itsenäisyyden 4. heinäkuuta 1945. Kenraali Douglas MacArthur julisti tuolloin, että "Amerikka hautasi imperialismin täällä tänään".[8]
Väestö ja talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1930-luvulla lukutaitoisuus filippiiniläisten keskuudessa kaksinkertaistui. Vuonna 1939 neljännes asukkaista osasi englantia, mikä teki siitä yhteisön puhutuimman kielen. Muut amerikkalaisten yrittämät keinot luoda tasa-arvoisempi yhteiskunta, jossa sosiaalinen liikkuvuus olisi mahdollista, eivät olleet vastaavia menestystarinoita.[13]
Koska yhteisö olisi tarkoitus tulla itsenäinen valtio, siihen sovellettaisiin itsenäistymisen jälkeen ulkomaan tulleja ja muita rajoitteita. Vuonna 1934 säädetyn niin sanotun Tydings–McDuffie Act -lain nojalla Filippiineihin sovellettiin rajoitetusti tulleja, minkä tarkoitus oli valmistaa saariryhmä itsenäisyyden jälkeiseen taloustilanteeseen.[7] Filippiineiltä Yhdysvaltoihin vietiin erityisesti kookosöljyä, sokeria ja köyttä.[13]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ "Official Ballot". Presidential Museum and Library lh3.googleusercontent.com.
- ↑ Philconsa Yearbook. Philippine Constitution Association, 1965. Teoksen verkkoversio Viitattu 29.6.2026. (englanniksi)
- ↑ Castro, Christi-Anne: Musical Renderings of the Philippine Nation. Oxford University Press, 2011. ISBN 978-0-19-987684-6 Teoksen verkkoversio Viitattu 13.12.2022. (englanniksi)
- 1 2 Philippine Commonwealth Era 2026. philippine-history.org. Viitattu 29.6.2026. (englanniksi)
- 1 2 Commonwealth of the Philippines 4.1.2021. The Digital Philatelist. Viitattu 29.6.2026. (englanniksi)
- 1 2 Philippines profile - Timeline 4.11.2011. BBC. Viitattu 29.6.2026. (englanniksi)
- 1 2 3 The Philippines, 1898–1946 2026. US House of Representatives: History, Art & Archives. Viitattu 29.6.2026. (englanniksi)
- 1 2 3 1934-1964: War and Independence PBS. Viitattu 29.6.2026. (englanniksi)
- ↑ History of Philippines 2026. nationsonline.org. Viitattu 29.6.2026. (englanniksi)
- ↑ Definitions of Insular Area Political Organizations 12.6.2015. U.S. Department of the Interior. Viitattu 29.6.2026. (englanniksi)
- ↑ What is a US Territory? RWU Law. Viitattu 29.6.2026. (englanniksi)
- ↑ Stayman, Allen P.: U.S. Territorial Policy: Trends and Current Challenges, s. 1 & 4. East-West Center, 2009. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- 1 2 3 Philippines - US Influence, Colonialism, Revolution | Britannica 2026. Encyclopedia Britannica. Viitattu 29.6.2026. (englanniksi)