Fernand Léger
| Fernand Léger | |
|---|---|
 Fernand Léger |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 4. helmikuuta 1881 Argentan, Orne, Ranska |
| Kuollut | 17. elokuuta 1955 (74 vuotta) Gif-sur-Yvette, Ranska |
| Kansalaisuus | ranskalainen |
| Taiteilija | |
| Salanimi | |
| Ala | taidemaalari, kuvanveistäjä, elokuvantekijä |
| Taidesuuntaus | kubismi ja modernismi |
 Nimikirjoitus |
|
Fernand Léger (4. helmikuuta 1881 Argentan, Orne – 17. elokuuta 1955 Gif-sur-Yvette, Essonne) oli ranskalainen taidemaalari, kuvanveistäjä ja elokuvantekijä. Hän aloitti maalaamisen 25-vuotiaana ja oli tyyliltään lähellä impressionismia. Vuonna 1907 hän näki Paul Cézannen töitä näyttelyssä ja muutti piirtämistyyliään geometrisemmaksi.
Léger muutti 1909 Montparnasselle ja tutustui avantgarden kärkinimiin, kuten Marc Chagalliin. Léger’n tärkein työ tältä kaudelta on Alastomia metsässä (1909), joka oli hänen versionsa kubismista.
Léger pyrki taiteessaan välttämään tunteellisuutta ja havaintojen pohjalta ilmaisemaan aiheen rakenteen. Pelkistetty ilmaisu johti geometristen kuvioiden käyttöön esimerkiksi jo vuosien 1909–1911 maalauksessa Häät (La Noce). Ensimmäisessä maailmansodassa lääkintämiehenä saadut kokemukset vahvistivat hänen ihailuaan koneistettua maailmaa kohtaan. [1] Vuonna 1916 hän oli vähällä kuolla saksalaisten sinappikaasuhyökkäyksessä. Toipilasaikanaan hän maalasi teoksen Kortinpelaajat (La Partie de cartes, 1917), joka kuvastaa sodan epäinhimillisyyttä. Tuosta työstä alkoi Léger’n mekaaninen kausi, jolloin hän maalasi koneita ja putkia muistuttavia hahmoja. Léger oli innoissaan kaikesta uudenaikaisesta ja harkitsi maalaamisesta luopumista voidakseen keskittyä elokuvien tekemiseen. Hän oli mukana muutamissa filmihankkeissa vuosina 1924, 1946 ja 1947.
Vuonna 1920 Léger tutustui Le Corbusieriin, josta tuli hänelle elinikäinen ystävä. Corbusierin teorioiden vaikutus näkyy seinämaalauksissa, joita Léger teki 1920-luvulta alkaen.[2] Hän perusti vuonna 1924 taidekoulun (jossa muun muassa Tuulikki Pietilä on opiskellut).lähde?
Toisen maailmansodan aikana Léger asui Yhdysvalloissa ja opetti Yalen yliopistossa. Vuonna 1945 hän palasi Ranskaan ja liittyi kommunistiseen puolueeseen. Vuodesta 1925 alkaen Léger teki täysin abstrakteja seinämaalauksia, muun muassa Brysseliin 1935, Pariisiin 1937 ja YK:n päämajan suureen saliin (1952). Hän arvosti seinämaalauksia, koska ne olivat paremmin suuren yleisön nähtävillä kuin kankaalle maalatut työt. [1]
Léger oli aktiivinen viimeisiin vuosiinsa asti. Hän asui Sveitsissä ja laati suuria arkkitehtonisia taideteoksia eri puolille maailmaa. Hän perusti vuonna 1950 Biotiin keramiikkastudion, josta tuli Léger-museo vuonna 1957.[3]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Alastomia metsässä, 1909
- Soittimia, 1926 (Ateneumin taidemuseossa)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b ”Léger, Fernand”, Otavan suuri ensyklopedia, 5. osa (kriminologia-makuaisti), s. 3600–3601. Otava, 1978. ISBN 951-1-04827-9
- ↑ Fernand Léger, Art Story
- ↑ Leger: The Bulfinch Guide to Art History Artchive.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fernand Léger Wikimedia Commonsissa
- Fernand Léger: Maalaustaiteen tehtävät. Julkaisija Suomen Taiteilijaseura ry. Helsinki 1980. ISBN 951-95545-2-1.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
