Fenyylielohopeaboraatti
| Fenyylielohopeaboraatti | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| SMILES | B(O)(O)[O-].C1=CC=C(C=C1)[Hg+][1] |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C6H7HgBO3 |
| Moolimassa | 338,516 g/mol |
| Sulamispiste | 112–113 °C[2] |
| Liukoisuus veteen | Liukenee veteen |
Fenyylielohopeaboraatti (C6H7HgBO3) on rakenteeltaan elohopean organometalliyhdisteisiin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää desinfektioivana aineena.
Ominaisuudet ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fenyylielohopeaboraatti on huoneenlämpötilassa valkoista kiteistä ainetta. Yhdiste liukenee veteen ja lisäksi eräisiin orgaanisiin liuottimiin kuten etanoliin ja glyseroliin. Kaupallinen tuote voi olla fenyylielohopeaboraatin ja fenyylielohopeahydroksidin seos.[2][3] Aine reagoi halogenidien kanssa muodostaen veteen niukkaliukoisen fenyylielohopeahalogenidin, joka saostuu.
Fenyylielohopeaboraatti on antibakteerista ja tehoaa niin grampositiivisiin kuin gramnegatiivisiin bakteereihin. Yhdistettä on käytetty muun muassa ihon ja limakalvojen desinfiointiin. Lisäksi sitä on käytetty säilöntäaineena kosmetiikassa ja silmätipoissa. Elohopeayhdisteiden myrkyllisyyden vuoksi on fenyylielohopeaboraatin käyttö nykyisin vähäistä. Yhdiste voi myös aiheuttaa allergisen ihotulehduksen.[2][3][4][5][6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Famosept – Substance summary PubChem. NCBI. Viitattu 14.2.2017.
- ↑ a b c Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 1257. 12th Edition. Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3. (englanniksi)
- ↑ a b Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 814. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515. (englanniksi)
- ↑ Jörg Siebert & Hans-Peter Harke: Disinfectants, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2009. Viitattu 14.2.2017
- ↑ Yvonne Bouwman,V'Iain Fenton-May,Paul Le Brun: Practical Pharmaceutics, s. 492. Springer, 2015. ISBN 978-3-319-15813-6. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 14.2.2017). (englanniksi)
- ↑ Robert L. Rietschel,Joseph F. FowlerAlexander A. Fisher: Fisher's Contact Dermatitis, s. 194. PMPH-USA, 2008. ISBN 9781550093780. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 14.2.2017). (englanniksi)