Farmaseuttinen kemia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Farmaseuttinen kemia käsittelee lääkeaineiden ja lääkkeissä käytettävien apuaineiden kemiaa, muun muassa niiden kemiallista rakennetta, valmistusta (synteesi, eristäminen), fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia (esimerkiksi liukoisuus, reaktiokyky, hajoaminen, jne), analytiikkaa (yhdisteiden tunnistaminen, pitoisuuden määrittäminen), rakenteen, ominaisuuksien ja lääkevaikutuksen välistä riippuvuutta (niin sanotut rakenne-aktiivisuussuhteet). Lääkeainekemia käsitetään usein farmaseuttisen kemian alatieteeksi tai sen synonyymiksi.

Farmaseuttisen kemian alaan kuuluvia tutkimusalueita ovat muun muassa

  • Lääkekäyttöön soveltuvien biologisesti aktiivisten yhdisteiden eristäminen, puhdistaminen ja karakterisointi luonnonmateriaaleista.
  • Lääkeaineiden kemiallinen synteesi
  • Lääkeaineiden osittaissynteesi (semisynteesi)
  • Lääkeaineiden ja niiden hajoamistuotteiden (metaboliittien) analyyttinen tutkimus lääkevalmisteista ja biologisista näytteistä
  • Uusien lääkeaineiden ja lääkevalmisteiden kehittäminen tai olemassa olevien lääkevalmisteiden parantaminen
  • Lääkeaineiden ja apuaineiden tehoon, yhteensopivuuksiin ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.